Russia; Venäjä / Pitkä ulkomailla oleskelu ja maahan palaaminen sekä yritys luopua kansalaisuudesta; Russia / Long-term residence abroad and return and an attempt of renunciation of citizenship [KT913]

Maatietopalvelu

Kyselyvastaus

Asiakirjan tunnus: KT913

Päivämäärä: 04.10.2024

Julkisuus: Julkinen

Venäjä / Pitkä ulkomailla oleskelu ja maahan palaaminen sekä yritys luopua kansalaisuudesta

Russia / Long-term residence abroad and return and an attempt of renunciation of citizenship

Kysymykset

1. Kuinka paljon Venäjälle kohdistuu vuosittain paluumuuttoa, erityisesti länsimaista?
2. Onko länsimaissa pitkään asuneisiin Venäjän kansalaisiin raportoitu kohdistuneen viranomaistoimenpiteitä heidän palatessaan Venäjälle?
3. Onko viranomaistoimenpiteitä tai oikeudenloukkauksia raportoitu kohdistuneen sellaisiin henkilöihin, jotka ovat ulkomailla asuessaan yrittäneet luopua Venäjän kansalaisuudestaan tässä onnistumatta?

Questions

1. What is the influx of return migration to Russia, especially from the Western countries?
2. Have Russian citizens who have lived in Western countries for a long time been reported to have been subjected to measures by the government authorities upon their return to Russia?
3. Have any official measures or violations of rights been reported against persons who, while living abroad, have unsuccessfully tried to renounce their Russian citizenship?

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjältä lähteneiden ja sittemmin palanneiden tilannetta käsitellään Maatietopalvelun 30.9.2023 julkaisemassa vastauksessa Venäjä / Laiton maasta poistuminen ja paluu Venäjälle sivuilla 5–7.[1]

1.    Kuinka paljon Venäjälle kohdistuu vuosittain paluumuuttoa, erityisesti länsimaista?

Maastamuutto

Venäläisen riippumattoman Novaja Gazeta (ven. Новая Газета) -uutissivuston huhtikuussa 2024 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, että arviot Venäjältä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lähteneiden määrästä vaihtelevat rajusti, eikä käytännössä kukaan osaa sanoa tarkalleen lopullisesti maasta lähteneiden lukumäärää. Eri lähteiden mukaan Venäjältä lähti 400 000–1,3 miljoonaa ihmistä edellisen kahden vuoden aikana. BBC:n julkaisussa ilmoitettiin jopa 1,3 miljoonan henkilön lähteneen, Venäjän Forbes-lehden lähteiden mukaan vasta vuoden 2022 liikekannallepanon jälkeen maasta lähti 600 000–1 000 000 henkilöä, ja Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuoden 2022 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana maasta lähti hieman yli 96 000 ihmistä.[2] Venäläinen riippumaton The Bell -uutissivusto julkaisi heinäkuussa 2024 lähes 70 kohdemaan tietoihin perustuvan arvion Venäjältä pysyvästi muuttaneiden henkilöiden määrästä.[3] The Bell arvioi tutkimuksensa perusteella, että vuoden 2022 alusta Venäjältä lähti ainakin 650 000 ihmistä, jotka eivät ole palanneet takaisin. Suurin osa matkusti entisiin Neuvostoliiton maihin, joihin venäläiset eivät tarvitse viisumia tai oleskelulupaa, tai sen saaminen on yksinkertaista. Näihin maihin myös kulkuyhteydet ovat hyvät ja monet paikalliset puhuvat venäjää. Näistä suosituimmat kohdemaat olivat Armenia, jonne lähti 110 000 henkilöä, Kazakstaniin lähti 80 000 henkilöä ja Georgiaan 73 562 henkilöä. Viiden suosituimman maan joukkoon mahtui myös Israel, jonne asettui paluumuuton kautta 80 000 henkilöä. Myönnettyjen pitkäaikaisten viisumeiden ja pysyvien oleskelulupien, sekä turvapaikkahakemusten määrällä laskettuna Yhdysvallat vastaanotti 48 033 venäläistä. Euroopan maista suosituimpia olivat Saksa, jonne muutti 36 094 henkilöä, Espanjaan 16 441 ja Hollantiin 11 657. Serbian valitsi 30 000 henkilöä, Turkin 28 308.[4]

Venäläisen Venäjän alueiden yhteiskunnallisia ongelmia käsittelevän Esli byt totšnym (ven. Если быть точным; suom.Jos nyt tarkkoja ollaan) -sivuston helmikuussa 2023 tehdyn niin ikään kohdemaiden tietoihin perustuvan arvion mukaan vuonna 2022 Venäjältä lähti pysyvästi vähintään 500 000–650 000 henkilöä. Viisi yleisintä kohdemaata oli Kazakstan, jonne lähti 146 000 henkilöä, Armeniaan 110 000, Turkkiin 78 998, Georgiaan 60 000 ja Euroopan unioniin 36 282 henkilöä. Euroopan unionin osalta tiedot perustuvat Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tietoon Venäjän kansalaisten rajanylitysten lukumäärästä.[5] Frontex ilmoitti X-viestipalvelussa marraskuussa 2022, että Ukrainan sodan alkamisen jälkeen yli 1,458 miljoonaa Venäjän kansalaista on tullut Euroopan unioniin maarajojen kautta ja samanaikaisesti yli 1,421 miljoonaa on palannut Venäjälle maarajojen kautta.[6] Entinen Rosstatin asiantuntija, riippumaton väestötieteilijä Aleksei Rakša arvioi artikkelissa maastamuuton laajuudeksi 550 000–800 000 henkilöä. Hän huomauttaa, että maita, joihin venäläiset muuttavat, on huomattavasti enemmän kuin maita, joista tietoja on saatavilla.[7] Venäläisen Re:Russia-sivuston heinäkuussa 2023 julkaisemassa artikkelissa analysoitiin muuttoliikkeen kohdemaiden tietoja ja arvioitiin, että 24.2.2022 jälkeen Venäjältä lähteneiden ihmisten määrä on 820 000–920 000. Suosituimmat yksittäiset kohdemaat vuosina 2022–2023 olivat Kazakstan, Serbia, Armenia, Montenegro ja Turkki. Sivusto esittää yhden luvun sijaan arvioidun vaihteluvälin maasta muuttaneiden venäläisten lukumäärälle. Kazakstaniin muutti 150 000 henkilöä, Serbiaan 150 000, Armeniaan 110 000, Montenegroon muuttaneiden määrä oli 65 000–85 000 ja Turkkiin 90 000–100 000. Euroopan unionin kohdalla arvio muuttaneista on 55 000–100 000.[8] Huomioitavaa on, että eri uutislähteiden käyttämät laskentatavat maasta lähteneiden ja sinne palanneiden henkilöiden määrästä eivät ole keskenään yhteneväisiä ja arvioiden perustana on käytetty eri lähteitä ja tilastoja. Julkisista lähteistä löytyy myös useita muita arvioita vuonna 2022 Venäjän ulkopuolelle muuttaneiden ja lähteneiden venäläisten lukumääristä.[9] 

Esli byt totšnym -sivuston artikkelissa kerrotaan, että maastamuuton mittakaavaa voidaan arvioida välillisesti myös rajanylitysten määrän perusteella, vaikka turvallisuuspalvelu FSB (ven. Федеральная служба безопасности Российской Федерации, translit. Federalnaja služba bezopasnosti Rossijskoi Federatsii) kirjaa kaikki maasta poistumiset, myös lyhytaikaiset matkat, eikä julkaise palanneiden määrää.  Aleksei Rakšan mukaan esimerkiksi vuonna 2022 Tadžikistaniin, Uzbekistaniin ja Kirgistaniin tuli ennätysmäärä Venäjän kansalaisia.[10] Novaja Gazeta Europa (ven. Новая Газета Европа) uutisoi helmikuussa 2023 FSB:n rajavartiolaitoksen (ven. Пограничная служба Федеральной службы безопасности Российской Федерации transl. Pogranitšnaja služba Federalnoj služby besopasnosti Rossijskoj Federatsii) julkaisemiin tietoihin ja omiin laskelmiinsa perustuen, että venäläiset tekivät vuonna 2022 viiden vuoden ennätyksen Armeniaan, Kirgistaniin, Uzbekistaniin, Tadžikistaniin ja Mongoliaan kohdistuvissa maahantuloissa.[11]

Paluumuutto

Myös arviot Venäjälle palanneiden henkilöiden lukumäärästä vaihtelevat. Väestötieteilijä Aleksei Rakša kertoo venäläisen News.ru-uutissivuston syykuussa 2023 julkaisemassa artikkelissa, että palanneiden tarkkaa määrää on mahdotonta laskea, sillä tilastoja Venäjälle takaisin suuntautuvista rajanylityksistä ei julkisteta.[12] Rakšan antaman kohdemaiden tilastoihin perustuvan arvion mukaan Ukrainan sodan jälkeen maasta olisi lähtenyt noin 700 000 ihmistä, joista takaisin Venäjälle olisi  palannut ainakin kerran yli puolet, joista puolestaan korkeintaan puolet olisi jäänyt maahan.[13]  Yliopistollisen Eurooppa-instituutin tutkijoiden johtaman OutRush-projektin raportin mukaan noin 16 % niistä venäläisistä emigranteista, jotka sodan ensimmäisen kuukauden aikana, palasivat Venäjälle syyskuuhun 2022 mennessä.[14] Hallinnon linjaa mukailevan venäläisen Izvestija-sanomalehden (ven. Известия) uutisessa kerrotaan Financial Times -lehden julkaisemasta uutisesta, jossa Yliopistollisen Eurooppa-instituutin tutkimukseen viitaten palanneiden lukumääräksi oli arvioitu noin 15 % yhteensä 820 000 henkilöstä, eli absoluuttisina lukuina noin 120 000 henkilöä olisi palannut Venäjälle.[15]

Forbes-lehden venäjänkielisen toimituksen toukokuussa 2024 julkaiseman uutisen mukaan Moskovassa sijaitsevan Finion-nimisen muuttoyrityksen toimitusjohtaja Vjatšeslav Kartamyšev ilmoitti alun perin Bloomberg-uutistoimistolle, että noin 40–45 % vuonna 2022 lähteneistä venäläisistä on palannut takaisin.[16] Finion-yrityksestä kerrottiin Izvestija-lehdelle joulukuussa 2023, että vuonna 2022 lähteneistä Venäjälle on palannut jopa 40 %, mikä perustuu 2 700 nykyiselle ja potentiaaliselle asiakkaalle tehtyyn kyselyyn.[17] The Bell -uutisivuston artikkelin mukaan Finion-yrityksen tieto ei todennäköisesti edusta laajempaa joukkoa, sillä hyvin rajattu osa kaikkein varakkaimmista siirtolaisista käyttää relokaatioyritysten palveluja.[18]  HeadHunter-niminen rekrytointiyritys arvioi, että Venäjälle palasi 26 % ulkomailla asuvista henkilöistä (ven. релокант, translit. relokant). Arvio perustuu vuoden 2023 lokakuussa tehtyyn työnhakijoiden ansioluetteloiden analyysiin, jossa tarkasteltiin vuoden 2022 aikana ansioluettelon sijaintiin liittyvien tietojen muuttumista ensin Venäjästä toiseen maahan ja sitten takaisin Venäjään.[19] Sosiologi Anna Kulešova kertoo saksalaisen Deutsche Welle -uutissivuston (DW) toukokuussa 2024 julkaisemassa artikkelissa päätyneensä tutkimuksessaan samaan tulokseen kuin HeadHunter-yritys, jonka mukaan lähes kolmannes helmikuun 2022 lähteneistä 700 000 Venäjän kansalaisesta on palannut kotimaahansa. Lähteneiden määrä perustuu Rosstatin ilmoittamaan tietoon.[20] Izvestija suhteutti prosentuaaliset arviot palanneiden määrästä niin ikään Rosstatin tietoon maasta vuonna 2022 poistuneiden ihmisten lukumäärästä, joka oli artikkelin mukaan 668 400 henkilöä. Näihin arvioihin perustuen Venäjälle palanneiden ihmisten lukumäärä arvioidaan olevan 174 000–334 000.[21] 

Izvestija-sivuston uutisessa mainitaan myös vallanpitäjien tekemiä arvioita palanneiden määrästä. Artikkelin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin oli ilmoittanut, että varovaisen arvion mukaan Venäjälle oli päättänyt palata 50 % lähteneistä. Presidentin taloudellisten asioiden avustaja Maksim Oreškin arvioi myös, että puolet syksyllä 2022 Venäjältä lähteneistä on jo palannut.[22] BBC:n toukokuussa 2023 julkaisemassa uutisessa mainitaan, että vuoden 2022 toukokuussa ministeri Maksut Šadajev sanoi, että 80 % SIM-korttien haltijoista, jotka olivat lähteneet Venäjältä Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen alkamisen jälkeen, oli palannut maahan. Venäjän valtioduuman puhemies Vjatšeslav Volodin on sanonut hyökkäyksen vuosipäivänä, että 60 % hänen pettureiksi kutsumistaan maasta lähtijöistä oli palannut takaisin.[23]

Käytetyissä lähteissä ei esitetä arvioita siitä, kuinka suuri osuus Venäjälle palanneista muutti takaisin länsimaista. The Bell -uutissivuston artikkelissa kerrotaan, että Turkki on viime aikoina raportoinut huomattavasta venäläisten maasta poistuvien määrästä.[24] Toukokuussa 2024 julkaistussa Forbes-sivuston uutisessa kerrotaan, että virallisten tietojen mukaan Turkissa venäläisille myönnettyjen lyhytaikaisten oleskelulupien määrä on nykyään 60 000, kun se oli 132 000 vuonna 2022. Georgian kansallisen tilastokeskuksen tietojen mukaan maasta lähteneiden venäläisten määrä kuusinkertaistui ja saavutti 35 344 henkilöä vuonna 2023. Kazakstanin viranomaisten mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä maahan saapui 146 000 venäläistä ja venäläisen diplomaatin mukaan vuoden päästä heitä oli enintään 80 000 henkilöä.[25] Lähteissä ei kerrota, onko Venäjän kansalaisten poismuutto suuntautunut takaisin Venäjälle vai muihin maihin.

Tutkijat Emil Kamalov ja Ivetta Sergeeva kirjoittavat Venäjän ja Euraasian alueen tapahtumiin keskittyvän Carnegie Russia Eurasia Centerin sivuilla heinäkuussa 2024 julkaistussa artikkelissa, että paluu on usein väliaikainen vaihtoehto, jonka tarkoituksena on kerätä resursseja uutta maastamuuttoyritystä varten. Artikkelissa siteerataan OutRush-tutkimusprojektin tietoja, jonka mukaan niistä 16 % vastaajasta, jotka palasivat Venäjälle takaisin vuoden 2022 maaliskuun ja syyskuun välillä, noin 80 % oli muuttanut pois maasta uudestaan kesään 2023 mennessä. Osa Venäjälle palanneista saattaa järjestellä uutta muuttoaan pois kotimaasta pitkiäkin aikoja, jopa vuosia. Jotkut venäläiset ovat ikään kuin paluun ja ulkomailla pysymisen välimaastossa, sillä he tekevät ulkomailla etätöitä, mutta käyvät työnsä vuoksi Venäjällä. Vähintään 14 % venäläisistä emigranteista matkustaa työn vuoksi säännöllisesti Venäjälle ja 32 % suunnittelee matkustavansa Venäjälle työn vuoksi ulkomailla asuessaan. Noin 15 % ulkomailla oleskelevista venäläisistä emigranteista on yhä työsuhteessa venäläiseen organisaatioon. Näiden ryhmien kohdalla on epäselvää, mihin maahan he lopulta päättävät asettua kotimaahan ja oleskelumaahan solmittujen vahvojen taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen siteiden vuoksi.[26] Anna Kulešova kertoo Deutsche Wellen artikkelissa, että venäläisten virallisten tahojen ja yritysten tiedot palanneiden määristä eivät ole kovin tarkkoja, ja hän kehottaa ottamaan huomioon ”heilurimaisen” muuttoliikkeen. Hänen mukaansa osa venäläisistä palasi hetkeksi maahan esimerkiksi asunnon myynnin tai asiakirjojen vuoksi, mutta heidän suunnitelmissaan on lähteä maasta uudelleen, mikäli he kokevat uhkaa.[27]

Bne Intellinews -uutissivuston mukaan emigrantit palaavat useiden syiden vuoksi. Esimerkiksi liikekannallepanon nojalla tehdyn värväyksen riski on hälvennyt, sillä suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Venäjän armeijan miesvahvuutta on saatu nostettua vapaaehtoisuuteen perustuvalla värväyksellä noin 15 %. Lisäksi emigranteilla on ollut vaikeuksia löytää töitä ulkomailta, ja oleskelumaissa vihamielisyys venäläisiä emigrantteja kohtaan on lisääntynyt. Myös Venäjän kasvava talous on houkuttelut ihmisiä palaamaan. Yleinen työvoimapula etenkin IT- ja  asiantuntijapalvelualoilla on nostanut palkkatasoa ja tehnyt hyvän työn löytämisestä helppoa.[28] Sosiologi Anna Kulešova kertoo Deutsche Welle -sivuston artikkelissa, että useimmin toistuvat syyt palata ovat kyvyttömyys löytää töitä Venäjän ulkopuolelta, ulkomaiset pankit, jotka kieltäytyvät avaamasta tilejä, oleskeluluvan puute, tarve muuttaa maasta toiseen, mahdottomuus viedä perhe mukana, kotoutumisvaikeudet ja huonot asumisolosuhteet.[29] Izvestija-uutissivuston artikkelin mukaan yksi pääasiallisista syistä venäläisten paluuseen on oleskelulupien saamista ja laillista oleskelua muiden maiden alueella koskevien sääntöjen tiukentaminen. Venäjän presidentin kansantalouden ja julkishallinnon akatemian (ven. РАНХиГС, translit. RANHiGS) alaisen analyysikeskuksen johtaja Antonina Levašenkon mukaan palaaminen saattaa liittyä myös tulojen puutteeseen muun muassa ulkomailla työllistymisen vaikeuden vuoksi. G.V. Plehanovin mukaan nimetyn Venäjän taloudellisen yliopiston professori Julija Finogenova kertoo, että monet ulkomailla työskentelevät venäläiset ovat päättäneet palata tietyillä aloilla nousevan palkkatason vuoksi. Paluuta saattavat vauhdittaa myös vaikeus sopeutua vieraaseen yhteiskuntaan ja rahakysymykset.[30]

Venäläisen uutissivusto Kommersantin (ven. Коммерсантъ) helmikuussa 2024 julkaisemassa uutisessa kerrotaan, että Venäjällä on toiminut vuodesta alkaen 2006 ohjelma (ven. Государственная программа по оказанию содействия добровольному переселению в Российскую Федерацию соотечественников, проживающих за рубежом; translit. Gosudarstvennaja programma po okazaniju sodeistvija dobrovolnomu pereseleniju v Rossijskuju Federatsiju sootetšestvennikov, proživajusštših za rubežom), jonka tarkoitus on ollut avustaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän ulkopuolelle joutuneita ihmisiä palaamaan Venäjälle. Vuonna 2022 Venäjän sisäministeriön viranomaiset rekisteröivät 410 siirtolaista Virosta, Latviasta ja Liettuasta, vuonna 2023 heitä oli 640.[31]

2.    Onko länsimaissa pitkään asuneisiin Venäjän kansalaisiin raportoitu kohdistuneen viranomaistoimenpiteitä heidän palatessaan Venäjälle?

Viranomaisten suhtautuminen palaajiin

Ukrainan sodan myötä ulkomaille lähteneiden venäläisten tilannetta tarkastelevan OutRush-tutkimusprojektin raportissa todetaan, että jotkut Venäjän hallinnon edustajat ovat julkisissa lausunnoissaan todenneet, että maasta lähteneisiin pitäisi kohdistaa jyrkkiä painostus- ja rajoitustoimenpiteitä. Julkisessa retoriikassa on väläytetty esimerkiksi vankileireille lähettämistä. Deutsche Wellen kesäkuussa 2023 tekemässä julkaisussa todetaan, että esimerkiksi Venäjän valtioduuman puhemies Vjatšeslav Volodin on kutsunut lähtijöitä petturiksi ja vaatinut heille määrättävän erityisveroja. Toisaalta esimerkiksi IT-asiantuntijoita on yritetty kannustaa palaamaan, sillä Venäjän taloudessa heistä on kasvava pula.[32]

Carnegie Centerin venäjänkielinen toimitus toteaa heinäkuussa 2024 tekemässään julkaisussa, että Venäjän hallinto on huolissaan maassa tapahtuvasta aivovuodosta ja sen vuoksi kiinnostunut maasta poistuneiden erityisasiantuntijoiden paluusta. Vaikka Venäjän hallinnon johtotasolla käydään säännöllistä keskustelua maasta lähteneisiin kohdistettavista viranomaistoimista ja -painostuksesta, niin Carnegie Centerin julkaisun mukaan tällaisia toimenpiteitä ei palaajiin ole vielä toteutettu. Todennäköisesti hallinto ei halua pelotella diasporissa eläviä kansalaisiaan, vaan se pyrkii pikemminkin houkuttelemaan tietyt ulkomaille muuttaneet kansalaisensa palaamaan ja pitämään ongelmallisiksi katsomansa kansalaiset jatkossakin poissa maasta. Tutkimusten mukaan venäläisten paluupäätökseen vaikuttaa ensisijaisesti turvallisuusnäkökulma, vasta sitten taloudelliset lähtökohdat. Helmikuun 2022 jälkeen Venäjältä lähteneistä yli 70 % pelkää kotimaansa viranomaisten sortotoimia.[33] Esimerkiksi pian Ukrainan sodan alettua Kirgistaniin muuttanut venäläismies kertoo palanneensa Venäjälle, mutta vain lähteäkseen taas pois heti tilaisuuden tullen.[34]

Open Democracy -sivuston kesällä 2023 tekemässä julkaisussa Venäjälle Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian maista palanneet kertovat paluunsa motiiveista ja kotimaahan paluusta. Julkaisussa ei tuoda ilmi heidän viranomaisten kanssa kohtaamiaan haasteista, vaikka pelko ja varovaisuus palaajien kertomuksissa toistuukin. Monet palaajat pyrkivät herättämään mahdollisimman vähän huomiota toiminnallaan ja käytöksellään, erityisesti julkisilla paikoilla oleskellessaan.[35]

Venäläisen Vedomosti-lehden (ven. Ведомости) julkaisussa eräs politologi toteaa, että Venäjältä lähteneet eivät ole katkaisseet siteitään kotimaahansa, mutta toistuva uutisointi venäläisille langetetuista sakoista ja ulkomaisten agenttien listalle lisäämisestä tuskin kannustaa ketään palaamaan. Hän peräänkuuluttaa yhteiskunnallisen ilmapiirin jonkinlaista normalisointia. Yhteiskuntatieteellisen instituutin antropologisen tulevaisuudentutkimuksen laitoksen (ven. РАНХиГС; transl. RANHiGS) johtaja toteaa, ettei ihmisiä tulisi kategorisoida heidän maasta lähtemisestä, jäämisensä tai palaamisensa perusteella. Tällä hetkellä maasta poistuneet tulevat hyvin usein syrjäytetyksi ja leimatuiksi.[36]

Eri keskustelufoorumeilla tiedustellaan pitkän ulkomailla olon jälkeen Venäjälle palaamisen mahdollisista riskeistä. Viestiketjussa esitetään näkemyksiä aiheeseen laidasta laitaan.[37] Eräs Euroopassa yli kaksi vuotta viettänyt kertoo kotimaassaan poissaolonsa aikana tapahtuneista yhteiskunnallisista ja taloudellisista muutoksista.[38] Huomioitavaa on, että julkaisujen kirjoittajista tai julkaisujen sisällön todenperäisyydestä ei voida varmistua.

Venäjälle palanneisiin kohdistuneita viranomaistoimia

Deutsche Welle -lehti uutisoi maaliskuussa 2024, että Venäjälle palaavia ja rajan ylittäneitä vastaan nostettujen rikosasioiden määrä on kasvussa. Sosiaalisessa mediassa tehty julkaisu tai rahalahjoitus on saattanut olla syy rikosasian nostamiseen. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kuka tahansa rajan ylittävä voi herättää Venäjän rajavartijoiden epäilykset. Ulkomaan kansalaisuus, toisen valtion oleskelulupa tai länsimaiden myöntämä viisumi voi olla peruste tarkemmalle rajavartiolaitoksen haastattelulle. Esimerkiksi helmikuussa 2024 Venäjälle Viron vastaiselta rajalta saapunutta, oleskeluluvalla Virossa asuvaa naista haastateltiin pari tuntia ja häneltä tiedusteltiin suhtautumista Venäjän "sotilaalliseen erikoisoperaatioon". Mikäli rajavartiolaitos löytää jotain "moitittavaa" tarkastettavan henkilön tilanteesta, niin hänet otetaan yleensä kiinni heti tekaistun syyn perusteella. Joissain harvoissa tapauksissa kiinniotto voidaan tehdä vasta muutama päivä rajatarkastuksen jälkeen. Esimerkkinä mainitaan tammikuussa 2024 Venäjälle saapunut Yhdysvaltain ja Venäjän kaksoiskansalainen, joka pidätettiin tekaistuin syin muutama päivä maahan saapumisen jälkeen ja asetettiin sittemmin syytteeseen maanpetoksesta, koska hänen puhelimestaan löytyi merkintä 50 dollarin rahalahjoituksesta ukrainalaispakolaisia avustavalle taholle.[39]

Rajatarkastuksessa olevia henkilöitä painostetaan avaamaan älylaitteensa lukitus, vaikka periaatteessa Venäjän lainsäädäntö takaa kirjesalaisuuden. Älylaitteessa olevista viestimistä, sähköposteista ja tekstiviesteistä etsitään hakusanoilla tiettyjä aiheita. Erään teknologia-asiantuntijan mukaan älylaitteiden tarkastaminen on kehittynyt viimeisen kahden vuoden aikana, ja joillain Venäjän rajatarkastuspisteillä on alettu käyttää laitteita, joiden avulla esimerkiksi kaikki puhelimelle ladattu tieto voidaan jatkoanalysoida tietokoneella. Rajavartijat ovat viime aikoina kiinnittäneet tarkastuksissaan erityistä huomiota Venäjällä terroristisena ja ekstremistisinä pidettyjen liikkeiden Telegram-kanavien, ukrainalaismyönteisten sosiaalisen median ryhmien ja vastaavien Telegram-kanavien seurantaan sekä yksityiseen viestinvaihtoon. Deutsche Wellen haastatteleman asianajajan mukaan rajavartiolaitoksen henkilökunnalla on joissain tapauksissa ennakkotieto lainvalvojien "mustalla listalla" olevista henkilöistä, ja tällaiset henkilöt on määrä viedä lisätarkastukseen. Esimerkkinä todetaan joulukuussa 2023 Venäjälle saapunut Yhdysvaltain ja Venäjän kaksoiskansalainen, joka pidätettiin ja asetettiin tutkintavankeuteen kaksi viikkoa maahan saapumisen jälkeen, sillä hän oli tehnyt sosiaalisen median Odnoklassniki-sivustolla kaksi sodanvastaista julkaisua. Asiantuntijoiden mukaan henkilön ei ole etukäteen mahdollista tarkistaa, onko hän jollain viranomaisten ylläpitämällä listalla.[40]

Deutsche Welle uutisoi, että huhtikuussa 2024 moskovalainen tuomioistuin langetti oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin perustamalle korruptionvastaiselle FBK-säätiölle 150 dollaria lahjoittaneelle sekä lentolehtisiä jakaneelle miehelle seitsemän vuotta vankeutta yleisen turvatason rangaistussiirtolassa, sillä hänen katsottiin osallistuneen ekstremistiseen toimintaan ja rahoittaneen sitä. Deutsche Welle mainitsee, että syytetty oli asunut viisi vuotta Tšekeissä ja palannut Venäjälle vuonna 2023. Syyskuussa 2023 syytetty oli osallistunut yhden hengen mielenilmaukseen, minkä seurauksena hänet muutama viikko myöhemmin pidätettiin ekstremismilainsäädännön nojalla ja asetettiin tutkintavankeuteen.[41]

Riippumattomaksi mediaksi esittäytyvän Holod-sivuston (ven. Холод) heinäkuussa 2024 tekemässä julkaisussa Venäjälle yli puolitoista vuotta Turkissa ja Montenegrossa oleskelun jälkeen palannut mies kertoo olleensa Moskovassa Vnukovon lentokentän rajanylityspaikalla kuusi tuntia turvallisuuspalvelu FSB:n kuulusteltavana. Mies palasi Venäjälle, koska hänen ulkomaanpassinsa oli kadonnut. Miehen mukaan rajaviranomaiset olivat todenneet tekevänsä hänelle turvallisuussyistä haastattelun, sillä hän oli ollut kauan poissa maasta. Rajaviranomaiset olivat tiedustelleet hänen liikkeistään ulkomailla sekä työpaikastaan. Eniten heitä oli kiinnostanut se, mistä rahat elämiseen tulivat sekä mahdolliset yhteydet Ukrainaan. Rajatarkastuksen jälkeen miehelle selvisi, että hänen älypuhelimensa oli tutkittu ja esimerkiksi YouTube-videotoistopalvelun historia ja muita jo kertaalleen poistettuja tai kasvotunnisteen takana olevia tietoja oli palautettu puhelimeen. Mies sai uusittua ulkomaanpassinsa Venäjällä ja hän poistui maasta uudelleen viikon kuluttua.[42]

Venäläinen Sekret Firmy -sivusto (ven. Секрет фирмы) mainitsee huhtikuussa 2023 tekemässään julkaisussa, että lokakuussa 2022 Suomeen turistiviisumilla saapunut venäläismies kertoo palanneensa Venäjälle helmikuun 2023 alussa. Yleinen tilanne Venäjällä oli lähtöhetkellä jännittynyt, ja turvallisuusnäkökulmasta mies arvioi maasta lähtemisen olleen loogisempi vaihtoehto. Mies kertoo työllistymisen olleen Suomessa hankalaa eikä hän myöskään kokenut haluavansa hakea turvapaikkaa. Mies ei mainitse julkaisussa, että hänellä olisi ollut haasteita kotimaansa viranomaisten kanssa palaamiseen liittyen.[43]

Venäläisen Ura.ru-sivuston marraskuussa 2023 tekemässä julkaisussa moskovalaisen asianajajaliiton edustaja toteaa, että Venäjälle palaavia, ulkomailla oleskelunsa aikana Venäjän hallintoa tai asevoimia vahvasti kritisoineita uhkaa kotimaassa suuret sakot ja vankeusrangaistukset. Ulkomailla asuminen (ven. релокация; transl. relokatsija) itsessään ei ole millään tavalla rangaistavaa, mutta "ulkomailla russofobiaa myyneet" joutuvat vastuuseen teoistaan. Edustajan mukaan sanojen ja tekojen pahoittelu voi lieventää rangaistusta. Toisaalta jos henkilö on jo hallinnollisessa tai rikosoikeudellisessa menettelyssä, niin tapaus on ratkaistava jotenkin.[44]

Venäjälle palanneiden tai siellä käyneiden kokemuksia

Venäjän kansainvälisiltä rajanylityspaikoilta kansalaisten, pääosin palvelusikäisten miesten rajanylityskokemuksia jakavalla Pogranitšnyj Kontrol -nimisellä (ven. Пограничный Контроль) Telegram-kanavalla käyttäjät jakavat kokemuksiaan Venäjän ulkorajan ylityksestä. Huomioitavaa on, että Telegram-kanavalla esitettyjen julkaisujen tekijästä, tekijän henkilöllisyydestä tai julkaisun todenperäisyydestä ei voida varmistua. Viime kuukausina tehdyissä julkaisuissa lähtö- ja kohdemaina toistuvat pääosin Keski-Aasian ja Aasian maat, Turkki, Israel, Georgia ja Serbia.[45]

Eräs nimetön profiili arvioi, että sähköisen järjestelmän voimaan tultua marraskuussa 2024 tilanne rajan ylittämisessä tulee hankaloitumaan.[46] Syyskuussa 2024 tehdyn julkaisun mukaan sähköistä kutsuntarekisteriä testataan parhaillaan Rjazanin ja Sahalinin alueilla sekä Mari Elin tasavallassa.[47] Euroopassa oleskeluluvan turvin oleskellut, nykyään Thaimaassa asuva kutsuntavelvollinen tiedustelee mahdollisia riskejä Venäjälle palatessa, ja että pystyykö hän Venäjälle palattuaan poistumaan mahdollisesi esimerkiksi Armeniaan.[48] Eräs ulkomailla pidemmän aikaa asunut kyselee minkä maan kautta Venäjälle olisi turvallisinta saapua, jotta rajaviranomaiset eivät saisi tietää pitkästä ulkomailla oleskelusta.[49]

Italiassa vuosina 2022–2023 opiskellut ja sittemmin muulla oleskeluluvalla siellä asuva palvelusikäinen mies kertoo käyneensä Venäjällä, ja että Kazakstanin Almatyn kautta lentäen maahan saapuessa rajaviranomaiset Novosibirskin lentokentällä keskittyivät tiedustelemaan passin fyysisestä kunnosta. Maasta poistuessa Viron vastaisella rajalla sijaitsevan Ivangorod-Narvan rajanylityspaikalla miestä oli haastateltu tarkemmin ja päästetty jatkamaan matkaa.[50] Venäjältä syyskuussa 2022 poistunut palvelusikäinen mies kertoo palanneensa Venäjälle toukokuussa 2024 hoitaakseen Argentiinaan muuttoa varten tarvittavat viranomaisasiat kuntoon. Maahan palatessa tai maasta poistuessa häneltä ei kysytty tarkentavia kysymyksiä. Kirjoittaja mainitsee, että lisähaastatteluihin ohjattiin keskiaasialaisia ja ukrainalaistaustaisia matkustajia.[51] Eräs palvelusikäinen Venäjän ja Yhdysvaltain kansalainen kirjoittaa, ettei hänellä ollut Moskovassa lentokentällä maahan saapuessa tai lähtiessä ongelmia rajaviranomaisten kanssa. Kirjoittaja toteaa, että ongelmia tulee, jos rajaa ylittävä henkilöä on julkaissut jotain netissä.[52]

Venäjältä lähteneet kertovat Torgi Rossii -sivuston (ven. Торги России) syyskuussa 2024 tekemässä julkaisussa muuttomotiiveistaan, elämästään ulkomailla sekä mahdollisesta paluustaan kotimaahan. Esimerkiksi Georgiassa ja Serbiassa asunut ja Portugaliin muuttoa suunnitellut venäläismies kertoi palanneensa ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen perheineen Venäjälle. Mies ei mainitse paluuseen liittyviä haasteita, ja hän kertoo työllistyneensä hyvin Venäjälle palattuaan.[53]

Venäläisten ylläpitämä Tinkoff Journal -sivusto (ven. Тинкофф Журнал) julkaisee ulkomailta Venäjälle palanneiden henkilöiden kokemuksia paluusta sekä paluun motiiveista. Julkaisuiden kertomuksissa esiintyvät henkilöt ovat oleskelleet pääasiassa Turkissa, mutta osa kertoo asuneensa useita vuosia myös Euroopan maissa, kuten Espanjassa, Tanskassa ja Saksassa.[54] Sivuston julkaisuissa paluusta kerrotaan melko positiiviseen sävyyn, eikä paluuseen liittyviä mahdollisia haasteita tuoda esiin.

OutRush-tutkimusprojekti toteaa raportissaan, että Venäjältä lähteneet ja ulkomailla parhaillaan oleskelevat venäläiset pelkäävät kotimaansa viranomaisten sortoa yleisimmin Kazakstanissa, Turkissa, Armeniassa, Georgiassa, Saksassa ja Serbiassa, joissa noin 65–77 % vastaajista ilmoitti pelkäävänsä kotimaansa viranomaistoimia. Ihmisoikeusjärjestöt ja riippumaton media ovat raportoineet lukuisista tapauksista, joissa ulkomailla oleskelevia, sodanvastaisia näkemyksiä esittäneitä on esimerkiksi tuomittu poissaolevana, heidän omaisuuttaan on takavarikoitu, tai heidät on etsintäkuulutettu.[55]

 

Ohjeita Venäjälle palaaville

Riippumattomaksi mediaksi esittäytyvä Meduza-sivusto listaa syyskuussa 2023 tekemässään julkaisussa ulkomailta Venäjälle palaavien mahdollisia riskejä sekä ohjeistaa kotimaahansa palaavia tietyistä varotoimenpiteistä. Esimerkiksi umpeen menneen Venäjän sisäpassin takia ei kannata matkustaa Venäjälle, vaikkakin se tarvitaan, mikäli kansalainen haluaa uusia ulkomaanpassinsa Venäjän ulkomaanedustustossa. Mahdollisen rikossyytteen olemassaolo suositellaan tarkastamaan ennen kotimaahan palaamista, vaikka syyte voidaan nostaa myös heti maahan saavuttaessa viranomaisten niin halutessa. Meduzan haastattelemat juristit ohjeistavat Venäjälle palaavia poistamaan itsensä sotilasrekisteristä ennen maahan palaamista, sillä se saattaa pienentää varusmiespalvelukseen tai liikekannallepanon nojalla tehtävään kutsuntaan liittyvää riskiä. Juristit toteavat henkilökohtaiseen kokemukseensa perustuen, että enintään muutamaksi kuukaudeksi Venäjälle palaavilla henkilöillä ei pitäisi olla riskiä tulla kutsutuksi, mutta takeita tästä ei ole.[56]

Meduzan haastattelemat, opposition edustajia avustavat juristit muistuttavat Venäjälle palaavia siitä, että rajaviranomaiset voivat pyytää kansalaista näyttämään heille kaikki älylaitteensa sekä niiden sisällön, riippumatta siitä, onko kansalainen poliittisesti aktiivinen vai ei. Lisäksi he ohjeistavat poistamaan kaiken yhteydenpidon esimerkiksi viestisovelluksista (Telegram, WhatsApp) sekä kaikki mahdolliset viitteet ei-toivottuihin järjestöihin ja ulkomaisiin agentteihin liittyen. Kaikkia palaavia myös ohjeistetaan valmistautumaan rajanylitykseen ja mahdollisiin lisäkysymyksiin henkilön ulkomailla oleskelun kestosta riippumatta. Meduzan julkaisussa todetaan, ettei rajaviranomaisilla ole mitään kaikenkattavaa ja kaikkia kansalaisia kattavaa tietokantaa käytössään.[57]

Deutsche Wellen maaliskuussa 2024 tekemässä julkaisussa haastatellut asiantuntijat opastavat Venäjälle palaavia hankkimaan uuden passin ilman viranomaisten näkökulmasta epäilyttäviä, muiden maiden myöntämiä viisumeja sekä valmistelemaan älylaitteet ennakkoon, jotta ne olisivat rajatarkastuksessa "turvallisia" sisällöltään. Erään asiantuntijan mukaan Venäjälle saapuminen Valko-Venäjän kautta saattaa olla turvallisempi vaihtoehto rajanylityksen näkökulmasta, sillä siellä Venäjän kansalaisille ei käytännössä ole rajatarkastuksia. Lisäksi ulkomailla oleskelevia venäläisiä kehotetaan käyttämään puhelimessaan automaattista välimuistin tyhjennystä sekä välttämään venäläisiä SIM-kortteja ulkomailla, sillä niiden käyttäjien sijainti voidaan jäljittää venäläisoperaattorien toimesta. Lisäksi Venäjälle palaavia kehotetaan tarkistamaan ennen lähtöään palaajille suunnattu, Venäjän ulkomaanrajan ylitykseen keskittyvä ja säännöllisesti päivittyvä vinkkisivusto.[58]

3.    Onko viranomaistoimenpiteitä tai oikeudenloukkauksia raportoitu kohdistuneen sellaisiin henkilöihin, jotka ovat ulkomailla asuessaan yrittäneet luopua Venäjän kansalaisuudestaan tässä onnistumatta?

Käytetyssä lähdeaineistossa ei ole löydettävissä mainintoja sellaisiin henkilöihin kohdistetuista viranomaistoimenpiteistä tai oikeudenloukkauksista, jotka ulkomailla asuessaan ovat yrittäneet luopua Venäjän kansalaisuudestaan.

Ulkomailla oleskelevien Venäjän kansalaisten julkaisemia ohjeita Venäjän kansalaisuudesta luopumiseen liittyvään hallinnolliseen prosessiin sekä kokemuksia onnistuneesta kansalaisuuden luopumisprosessista on löydettävissä useista eri lähteistä.[59] Lisäksi Venäjän ulkomaanedustustot esimerkiksi Kanadassa ja Alankomaissa ohjeistavat verkkosivuillaan kansalaisuudesta luopumiseen liittyvässä prosessissa tarvittavista asiakirjoista.[60]

Lähteet

awd.ru 2023. Возвращение в Россию после долгого отсутствия. https://forum.awd.ru/viewtopic.php?f=1647&t=421759&attempt=1 (käyty 27.9.2024).

BBC 25.5.2023. Новые российские эмигранты. Кто они, сколько их и куда уехали? https://www.bbc.com/russian/features-65686712 (käyty 1.10.2024).

The Bell

19.7.2024. После начала войны из России уехали и не вернулись около 650 тысяч человек: исследование The Bell. https://thebell.io/posle-nachala-voyny-iz-rossii-uekhali-i-ne-vernulis-bolshe-700-tysyach-chelovek-issledovanie-the-bel (käyty 27.9.2024).

16.7.2024. Russia’s 650,000 wartime emigres. https://en.thebell.io/russias-650-000-wartime-emigres/ (käyty 27.9.2024).

Bloomberg 2.5.2024. Russians Who Fled Abroad Return in Boost for Putin’s War Economy. https://www.bloomberg.com/news/articles/2024-05-02/russians-who-fled-war-return-in-boost-for-putin-s-war-economy?sref=cus85deZ (käyty 27.9.2024).

Bne IntelliNews 12.7.2024. Russia's war-driven brain drain reverses as up to 45% of emigres return home. https://www.intellinews.com/russia-s-war-driven-brain-drain-reverses-as-up-to-45-of-emigres-return-home-333531/ (käyty 27.9.2024).

Deutsche Welle (DW)

22.5.2024. "С обидой на мир"? Как живут релоканты, вернувшиеся в Россию. https://www.dw.com/ru/s-obidoj-na-mir-kak-zivut-relokanty-vernuvsiesa-v-rossiu/a-69138776 (käyty 27.9.2024).

4.4.2024. Программиста в РФ приговорили к колонии за поддержку ФБК. https://www.dw.com/ru/programmista-v-rf-prigovorili-k-kolonii-izza-pozertvovania-fbk/a-68743792 (käyty 23.9.2024).

9.3.2024. Вернуться в РФ и не сесть в тюрьму. Как проверяют на границе. https://www.dw.com/ru/vernutsa-v-rossiu-i-ne-sest-v-turmu-kogo-i-kak-proveraut-na-granice/a-68467885 (käyty 1.10.2024).

20.6.2023. Вернувшиеся в Россию релоканты могут стать "предателями". https://www.dw.com/ru/kommentarij-vernuvsiesa-v-rossiu-relokanty-mogut-stat-predatelami/a-65980455 (käyty 1.10.2024).

The Carnegie Russia Eurasia Center 11.7.2024. Should I Stay or Should I Go? Russian Emigration in Flux. https://carnegieendowment.org/russia-eurasia/politika/2024/07/russian-emigration-in-flux?lang=en (käyty 27.9.2024).

Kamalov Emil, Sergeeva Ivetta, Zavadskaya Margarita & Kostenko Nica 20.5.2023. ”Six Months in Exile: A New Life of Russian Emigrants.” https://doi.org/10.31235/osf.io/epn2c (käyty 27.9.2024).

Forbes 2.5.2024. Bloomberg рассказал о возвращении в Россию до 45% уехавших в 2022 году россиян. https://www.forbes.ru/society/511589-bloomberg-rasskazal-o-vozvrasenii-v-rossiu-do-45-uehavsih-v-2022-godu-rossian (käyty 27.9.2024).

Frontex 4.11.2022. [X-viestipalvelu]. https://x.com/Frontex/status/1588432139607240704 (käyty 30.9.2024).

Ilta-Sanomat 9.9.2024. Suomessa asuva Natalia pääsi eroon Venäjän kansalaisuudesta – näin hän teki mahdottomana pidetyn tempun. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010682851.html (käyty 1.10.2024).

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu 30.9.2023. Venäjä / Laiton maasta poistuminen ja paluu Venäjälle. https://maatieto.migri.fi/base/2724d19a-5460-485d-bff8-6cd8f75f86d5/countryDocument/c5394810-f4c9-4a42-9999-8690bb0fb1f4 (käyty 23.9.2024).

News.ru 16.9.2023. Слава возвращенцам! Сколько россиян вернулось из эмиграции обратно.https://news.ru/society/demografy-obyavili-skolko-chelovek-vernulis-v-rf-i-pochemu-oni-eto-sdelali/ (käyty 27.9.2024).

openDemocracy 16.6.2023. "Ни страха, ни надежды": почему россияне возвращаются из релокации. https://www.opendemocracy.net/ru/rossiyane-vozvrasschayutsya-iz-relokatsii-babich/ (käyty 27.9.2024).

OutRush 15.1.2024. A Year and a Half in Exile: Progress and Obstacles in the Integration of Russian Migrants.  https://osf.io/preprints/socarxiv/ckf4v (käyty 25.9.2024).

Re:Russia 28.7.2023. Escape from War: New data puts the number of Russians who have left at more than 800,000 people. https://re-russia.net/en/review/347/ (käyty 27.9.2024).

ru-nl FAQ 8.3.2024. Полезная информация о жизни в Нидерландах. https://ru-faq.nl/visa/remote_citizenship_resignment/ (käyty 1.10.2024).

Ura.ru 8.11.2023. Что грозит возвращающимся в Россию гражданам. https://dzen.ru/a/ZUrvp18nlTsfCwOL (käyty 25.9.2024).

***

Берлинский центр Карнеги (Berlinskij tsentr Carnegie) 30.7.2024. Остаться или уехать. Насколько реально массовое возвращение в Россию уехавших. https://carnegieendowment.org/russia-eurasia/politika/2024/07/russian-emigration-in-flux?lang=ru (käyty 24.9.2024).

Бумага (Bumaga) 21.3.2022. Сколько россиян покинули страну с конца февраля и куда они отправились. https://paperpaper.io/papernews/2022/3/21/skolko-rossiyan-pokinuli-stranu-s-kon/ (käyty 3.10.2024).

Ведомости (Vedomosti) 19.6.2023. Как вернуться в Россию уехавшим за границу. https://www.vedomosti.ru/society/articles/2023/06/19/981227-kak-vernutsya-rossiyu-uehavshim (käyty 27.9.2024).

Если быть точным (Esli byt totšnym) 27.2.2023 [päivitetty 16.3.2023]. 800 тысяч россиян могли покинуть страну в 2022 году. https://tochno.st/materials/rossiyan-mogli-pokinut-stranu-v-2022-godu (käyty 27.9.2024).

Известия (Izvestija) 5.12.2023. Домашняя работа: около 40% релокантов решили вернуться в Россию. https://iz.ru/1614085/mariia-stroiteleva/domashniaia-rabota-okolo-40-relokantov-reshili-vernutsia-v-rossiiu (käyty 27.9.2024).

 

Коммерсантъ (Kommersant)12.2.2024. Переселение откладывается. https://www.kommersant.ru/doc/6508071 (käyty 27.9.2024).

Медуза (Meduza)

20.9.2023. Многим уехавшим то и дело нужно возвращаться в Россию. Вот исчерпывающая инструкция «Медузы», которая поможет оценить свои личные риски — и снизить их. https://meduza.io/feature/2023/09/20/mnogim-uehavshim-to-i-delo-nuzhno-vozvraschatsya-v-rossiyu-vot-ischerpyvayuschaya-instruktsiya-meduzy-kotoraya-pomozhet-otsenit-svoi-lichnye-riski-i-snizit-ih  (käyty 24.9.2024).

7.2.2022. Сколько людей уехало из России из-за войны? Они уже никогда не вернутся? Можно ли это считать очередной волной эмиграции? https://meduza.io/feature/2022/05/07/skolko-lyudey-uehalo-iz-rossii-iz-za-voyny-oni-uzhe-nikogda-ne-vernutsya-mozhno-li-eto-schitat-ocherednoy-volnoy-emigratsii (käyty 3.10.2024).

Настоящее Время (Nastojaštšeje Vremja) 7.2.2024. Эмигранты из России – о своем отъезде, трудностях за границей и решении вернуться (либо не делать этого никогда). https://www.currenttime.tv/a/emigranty-iz-rossii/32807946.html (käyty 24.9.2024).

Новая Газета (Novaja Gazeta) 29.4.2024. Уехать нельзя остаться. https://novayagazeta.ru/articles/2024/04/29/uekhat-nelzia-ostatsia (käyty 27.9.2024).

 

Новая Газета Европа (Novaja Gazeta Jevropa) 3.2.2023. Россияне побили пятилетний рекорд по выездам в Среднюю Азию, Армению и Монголию. https://novayagazeta.eu/articles/2023/02/03/rossiiane-pobili-piatiletnii-rekord-po-vyezdam-v-sredniuiu-aziiu-armeniiu-i-mongoliiu-news (käyty 1.10.2024).

Пограничный Контроль (Pogranitšnyj Kontrol)

2024. [Telegram]. https://t.me/s/pogranichnyi_control (käyty 23.9.2024).

18.9.2024a. М27 Не служил…[Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3465 (käyty 23.9.2024).

18.9.2024b. В России заработал…[Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3466 (käyty 23.9.2024).

17.9.2024. #вопрос #бангкок…[Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3464 (käyty 23.9.2024).

10.9.02024a. #Вопрос... [Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3444 (käyty 23.9.2024).

10.9.2024b. М27, военного билета... [Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3443  (käyty 23.9.2024).

8.9.2024. #Домодедово #Эфиопия... [Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3439 (käyty 23.9.2024).

5.9.2024.  #внуково #москва... [Telegram]. https://t.me/pogranichnyi_control/3436 (käyty 23.9.2024).

Подебрады.Study (Podebrady.Study) 6.11.2024. Посольство одобрило мой выход из гражданства РФ. https://www.podebrady.study/2023/11/06/potvrzeni-o-pozbyti-obcanstvi/ (käyty 1.10.2024).

Посольство Российской Федерации в Нидерландах (Posolstvo Rossijskoj Federatsii v Niderlandah) 2024. Выход из гражданства РФ. https://netherlands.mid.ru/ru/consular-services/consulate-ru/citizenship/vykhod_iz_grazhdanstva_rf/ (käyty 1.10.2024).

Секрет фирмы (Sekret Firmy) 18.4.2023. «Кое-что пошло не по плану». Истории россиян, которые сбежали от мобилизации, но почему-то вернулись. https://secretmag.ru/survival/istorii-rossiyan.htm (käyty 1.10.2024).

Сравни.ру (Sravni.ru) 25.9.2024. Личный опыт: я вернулся в Россию после двух лет жизни в Европе. https://www.sravni.ru/text/izmenenia-predposhteniy-rossiyan/ (käyty 27.9.2024).

Теплицы (Teplitsy) 22.7.2022. Устройства на замок. Как подготовиться к пересечению границы России. https://te-st.org/2022/07/27/prepare-your-devices/ (käyty 1.10.2024).

Тинкофф Журнал (Tinkoff Žurnal) 2024. Возвращение в Россию. Читатели рассказывают, почему после эмиграции решили вернуться в родную страну. https://journal.tinkoff.ru/flows/come-back/  (käyty 27.9.2024).

Торги России (Torgi Rossii) 23.9.2024. Юристы в эмиграции: куда и почему они уезжают? https://xn----etbpba5admdlad.xn--p1ai/news/statii/yuristy-v-emigraczii-kuda-i-pochemu-oni-uezzhayut (käyty 23.9.2024).

Холод (Holod) 31.7.2024. Я потерял паспорт и был вынужден вернуться в Россию. https://holod.media/2024/07/31/ya-poteryal-pasport-i-vernulsya-v-rossiyu/ (käyty 25.9.2024).

Генеральное консульство Российской Федерации в Торонто (Generalnoje konsultsvo Rossijskoj Federatsii v Toronto) [päiväämätön]. Выход из гражданства Российской Федерации. https://toronto.kdmid.ru/ru/consular-functions/voprosy-grazhdanstv/vykhod-iz-grazhdanstva-rossiyskoy-federatsii-v-uproshchennom-poryadk/ (käyty 1.10.2024).

Tietoja vastauksesta

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun kyselyvastaus on laadittu noudattaen Euroopan unionin yhteisiä suuntaviivoja lähtömaatiedon tuottamisesta (2008). Vastaus perustuu huolellisesti valittuihin lähteisiin, joista kaikki on listattu vastauksen lähdeluetteloon. Ilmeisiä ja kiistattomia tosiasioita lukuun ottamatta kaikki esitetty tieto on tarkastettu useammasta lähteestä, ellei muuta erikseen mainita. Vastauksessa esitetyt tiedot on hankittu, arvioitu ja käsitelty huolellisesti, vastausajan ollessa rajattu. Vastaus ei kuitenkaan pyri olemaan kaikenkattava, eikä sitä tule pitää yksinään minkään oleskeluluvan, pakolaisaseman tai turvapaikkahakemuksen perusteena. Vaikka jotain tapahtumaa, henkilöä tai organisaatiota ei olisi mainittu vastauksessa, se ei tarkoita, etteikö kyseistä tapahtumaa olisi tapahtunut tai kyseistä henkilöä tai organisaatiota olisi olemassa. Vastaus ei välttämättä edusta Maahanmuuttoviraston virallista kantaa, eikä se ole poliittinen kannanotto tai oikeudellinen arvio.

Information on the response

This response has been compiled by the Country Information Service of the Finnish Immigration Service in accordance with the common EU guidelines for processing country of origin information (2008). The response is based on carefully selected sources of information. All sources used are referenced. With the exception of obvious and indisputable facts, all information presented has been cross-checked from several sources unless stated otherwise. The information provided in the response has been obtained, evaluated and processed carefully within the limited time frame given. However, the response does not aim to be exhaustive, and it should not be considered conclusive as to the merit of any particular claim to a residence permit, refugee status or asylum. Even if a certain event, person or organization is not mentioned in the response, this does not mean that the event has not taken place or that the person or organization does not exist. The response does not necessarily reflect the opinion of the Finnish Immigration Service, and it is not a political statement or a judicial evaluation.