Nicaragua / Poliittinen tilanne, ihmisoikeusloukkaukset, taloudellinen ja humanitaarinen tilanne; Nicaragua / Political situation, human rights violations, economic and humanitarian situation [KT1080]

Maatietopalvelu

Kyselyvastaus

Asiakirjan tunnus: KT1080

Päivämäärä: 29.4.2025

Julkisuus: Julkinen

Nicaragua / Poliittinen tilanne, ihmisoikeusloukkaukset, taloudellinen ja humanitaarinen tilanne

Nicaragua / Political situation, human rights violations, economic and humanitarian situation

Kysymykset

1) Millainen on Nicaraguan poliittinen tilanne?
2) Onko kansalaisten oikeuksia rajoitettu Nicaraguassa vuoden 2018 mielenosoitusten jälkeen? Jos kyllä, miten?
3) Onko ilmaisun- ja kokoontumisvapauden ym. vastaavia oikeuksia rajoitettu? Jos kyllä, miten?
4) Kohdistetaanko joihinkin tiettyihin väestöryhmiin vakavia oikeudenloukkauksia? Jos kyllä, mihin väestöryhmiin? Mitä YK on raportoinut Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta? Onko ihmisiä paennut Nicaraguasta vuoden 2018 ielenosoitusten jälkeen? Jos kyllä, kuinka paljon?
5) Millainen on maan taloudellinen ja humanitaarinen tilanne?

Questions

1) What is the political situation in Nicaragua?
2) Have citizens' rights been restricted in Nicaragua since the 2018 protests? If yes, what kind?
3) Are there restrictions on freedom of expression and assembly, etc.? If yes, how?
4) Are certain groups of the population targeted by serious infringements? If yes, which groups? What has the UN reported on the human rights situation in Nicaragua? Have people fled Nicaragua since the 2018 protests? If so, how many?
5) What is the economic and humanitarian situation in the country?

Tämä maatietotuote on laadittu päivittämään Migrin päätöksenteossa laadittua ja käytössä olevaa maakappaletta, ja se on muodoltaan normaalia maatietovastausta tiiviimpi.

1.    Millainen on Nicaraguan poliittinen tilanne?

Noin 6,7 miljoonan asukkaan Nicaraguan hallituksen- ja valtionpäämiehenä toimii vuonna 2021 neljännelle kaudelleen valittu Jose Daniel Ortega Saavedra (jatkossa tässä vastauksessa: Ortega).[1] Vuoden 2021 vaaleissa on raportoitu tapahtuneen väärinkäytöksiä ja vaalien olleen epäreilut. Ortega ja hänen FSLN-puolueensa (Frente Sandinista de Liberación Nacional, Sandinista National Liberation Front[2]) peruutti kaikkien uskottavien poliittisten oppositiopuolueiden laillisen rekisteröinnin, vangitsi opposition presidenttiehdokkaita valheellisten syytteiden perusteella ja syyllistyi vaalivilppiin. Niin ikään vuonna 2021 järjestetyt kansalliskokousvaalit vahvistivat hallitsevan puolueen ylivoimaista enemmistöä kansalliskokouksessa. Vuoden 2022 kunnallisvaaleissa hallitseva puolue voitti kaikissa maan 153 kunnassa. Muiden poliittisten puolueiden ei kuitenkaan sallittu osallistuvan vaaleihin. Riippumattomat tarkkailijaryhmät ja kansainväliset järjestöt luonnehtivat kunnallisvaaleja epäuskottaviksi.[3]

Vuoden 2024 aikana Ortega ja hänen vaimonsa, varapresidentti Rosario Murillo lisäsivät sortotoimia. Marraskuussa 2024 Ortega ehdotti perustuslain tarkistamista niin, että presidentin valtaoikeudet laajenisivat ja kansalaisten perusoikeuksia rajoitettaisiin.[4] Samassa kuussa kansalliskokous hyväksyi perustuslakiuudistukset, jotka oli määrä vahvistaa toisessa äänestyksessä, ennen kuin ne voitaisiin panna täytäntöön. Tarkkailijoiden mukaan uudistukset todennäköisesti vakiinnuttavat Murillon Ortegan poliittiseksi seuraajaksi.[5] Tammikuussa 2025 kansalliskokous hyväksyi perustuslakiuudistuksen[6] yksimielisesti toisessa käsittelyssä. Uudistuksella lujitetaan hallituksen monopolia vallankäytössä sekä puretaan vallanjakoa. Perustuslakiuudistuksessa muodostettiin kaksi ”yhteispresidentin” (Ortega ja Murillo) virkaa. YK:n asettamien ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmän mukaan uudistus madaltaa kynnystä sotilaalliseen väliintuloon maan sisällä, ja ainoa ehto väliintulon toimeenpanemiseksi on sen tarpeellisuus maan vakauden kannalta.[7]

Amnesty International huomauttaa, että Nicaraguan viranomaiset ovat koko vuoden 2024 ajan tehostaneet sellaisen oikeudellisen kehyksen rakentamista, jonka tarkoituksena on näennäisesti laillistaa tukahduttamistoimia ja ihmisoikeusloukkauksia. Hallinto pyrkii lujittamaan sellaista valtiokoneistoa, joka valvoo ja sortaa väestöä kotimaan lisäksi myös ulkomailla.  Lisäksi viranomaiset ovat ottaneet käyttöön asetuksia, joiden tarkoituksena on välttää vastuuvelvollisuutta ja kansainvälisen yhteisön sanktioita.[8]

Ortegan kaudelle on ollut ominaista kaikkien hallinnonalojen yhdistäminen hänen puolueensa hallintaan, perusvapauksien rajoittaminen ja hallituksen harjoittama korruptio. Korruptio on yleistä, mutta sitä tutkitaan ja siitä annetaan syytteitä vain harvoin.[9] Vuonna 2024 nicaragualainen demokratian puolustamiseen sitoutunut seurantakeskus Urnas Abiertas[10] (Open Polls) julkaisi tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli dokumentoida korruption laajuutta Nicaraguassa. Tulosten mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 58 % henkilöistä, jotka hoitivat vähintään yhden asiansa jossakin julkisessa laitoksessa, joutui maksamaan sääntöjenvastaisen maksun joko lahjusvaatimuksen tai kiristämisen vuoksi. Lisäksi 16 % tutkimukseen vastanneista oli kokenut jonkinlaista kiristystä, vaikka he eivät olleet hoitaneet asioitaan viranomaisten luona ko. kuuden kuukauden aikana. Maksuvaatimukset ja kiristykset kohdistuvat etenkin pienyrittäjiin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin. Korkealla tasolla taas korruptio näyttäytyy julkisten varojen ja kansainvälisten lainojen kavaltamisina. Lisäksi esimerkiksi Fidel Morenon ”kartellin”[11] ”edunsaajat” ja presidentin suvun jäsenet ovat saaneet töitä, julkisia virkoja ja kiinteistöjä.[12]

Poliisi ja armeija ovat presidentin määräysvallan alaisia. Ne ovat olleet keskeisessä asemassa hallituksen kontrollitoimien vakiinnuttamisessa ja vakavien ihmisoikeusloukkausten tekemisessä. Vahvistaakseen poliisivoimia hallitus on värvännyt mm. entisiä taistelijoita ja eläkkeellä olevia sotilaita, poliiseja, tuomareita ja valtion viranomaisia liittymään ”vapaaehtoispoliisiin”, jonka tehtävät on vahvistettu uudessa perustuslaissa.[13] Tammikuussa 2025 uudet jäsenet vannoivat virkavalansa.[14] YK on käytännössä rinnastanut tämän ”vapaaehtoispoliisin” puolisotilaallisiin joukkoihin.[15] Maaliskuussa 2025 ”vapaaehtoispoliiseja” uutisoitiin olevan noin 76 800.[16]

Presidentti käyttää hyväkseen FSLN-puoluetta soluttautuakseen julkisiin laitoksiin ja paikallishallintoon. Kaikkiin julkisiin laitoksiin on perustettu FSLN:n jäsenistä koostuvia ”voittoyksiköitä” (Victory Units), jotka tunnettiin aiemmin nimellä Sandinista Leadership Committees, ja niitä johtavat ”poliittiset sihteerit”, joilla on presidentin, varapresidentin ja puolueen täysi luottamus. Nämä varmistavat valvonnan ”alhaalta päin”, ja näiden tehtävänä on toteuttaa puolueen ohjeita omissa laitoksissaan. Nämä yksiköt keräävät tietoja, jotka poliittiset sihteerit välittävät FSLN:n johdolle, joka jakaa tiedot edelleen armeijan ja/tai poliisin tiedustelupalveluille. Tämä tiedustelu- ja valvontaverkosto on läpäissyt kaikki yhteiskunnan tasot.[17]

Nicaraguan oikeuslaitos ei ole riippumaton, ja tuomarien nimittäminen määräytyy hallitsevaa puoluetta kohtaan osoitetun lojaalisuuden perusteella. Varapresidentti Murillo on jatkanut oikeuslaitoksen ”puhdistamista”: vuonna 2023 ainakin 900 tuomaria ja virkamiestä erotettiin, ja heinäkuussa 2024 viranomaiset nimittivät puoluepoliittisin perustein yli 50 uutta tuomaria, joilla ei tiettävästi ole virallista oikeustieteen koulutusta.[18] Tammikuun 2025 perustuslakiuudistuksen yhteydessä oikeuslaitos alistettiin presidentille asettamalla FSLN:n edustajia tuomioistuimiin ja syyttäjänvirastoon sekä erottamalla hallitukselle epälojaaleiksi katsottuja tuomioistuinten jäseniä.[19] Syyttäjät, tuomarit ja julkiset puolustajat työskentelevät koordinoidusti poliisin, armeijan ja tiedusteluverkostojen kanssa mielenosoittajien ja todellisten tai epäiltyjen vastustajien pidättämiseksi ja syyttämiseksi.[20]

Olosuhteet Nicaraguan vankiloissa ovat heikot ja mahdollisesti hengenvaaralliset[21], eivätkä vankilaolosuhteet täytä kansainvälisiä minimivaatimuksia[22]. Vankilat ovat ylikansoitettuja ja niissä on huono hygienia sekä puutteita lääkärinhoidon saatavuudessa. Vankiloissa esiintyy vankien välistä väkivaltaa. Monet vangit kärsivät huonosta kohtelusta, johon vankilaviranomaiset syyllistyvät.[23]

Nicaragua ilmoitti helmikuun 2025 lopulla eroavansa Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä IOM:stä[24] ja Kansainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta[25] sekä laajentavansa vetäytymistään monenkeskisistä järjestöistä vastauksena kritiikkiin sen ihmisoikeustilanteesta.[26] Vuodesta 2018 lähtien Nicaraguaan ei ole päästetty kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita.^[27]

2.    Onko kansalaisten oikeuksia rajoitettu Nicaraguassa vuoden 2018 mielenosoitusten jälkeen? Jos kyllä, miten?

Vuonna 2018 puhkesi hallituksenvastaisia mielenosoituksia, joihin valtion turvallisuusviranomaiset ja niiden kanssa epävirallisesti liitoksissa olleet aseelliset joukot vastasivat käyttämällä väkivaltaa.  Hallitus pyrki tukahduttamaan hallituksenvastaisen liikkeen, ja ihmisoikeustarkkailijat raportoivat tapoista, laittomista pidätyksistä, katoamisista ja kidutuksesta. Vähintään 328 ihmistä sai surmansa protesteissa. Sittemmin Ortegan hallinto on lujittanut valtaansa harjoittamalla tarkkailua, rajoittamalla lehdistönvapautta, pidättämällä poliittisia vastustajia, lähettämällä vastustajia maanpakoon ja riistämällä heiltä kansalaisuuden.[28] IPS (Inter Press Service) -uutistoimisto siteeraa[29] (5.3.2024) Amerikan valtioiden ihmisoikeustoimikuntaa (Inter-American Commission on Human Rights / IACHR), jonka mukaan 242 toimittajaa on lähtenyt maanpakoon vuoden 2018 mielenosoitusten jälkeen.[30]

Vuoden 2018 mielenosoitusten jälkeen YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat dokumentoineet, että kansalaisten oikeusturvaa on rikottu laajasti. Poliisi ja hallitusmieliset joukot ovat syyllistyneet mielivaltaisiin ja poliittisesti motivoituneisiin pidätyksiin ja vangitsemisiin, ja viranomaiset ovat toimineet ilman etsintälupia. Pidätettyjen sijaintia ei toisinaan julkisteta, ja henkilöitä on pidetty eristyksissä.[31]

Kesäkuussa 2019 kansalliskokous hyväksyi armahduslain, jolla varmistetaan rankaisemattomuus vakavien ihmisoikeusloukkausten tekijöille. Kansalliskokous hyväksyi myös muita lakeja, joilla rajoitetaan ihmisoikeuksia. Kansalaisia alkoi tuolloin paeta maasta.[32] Presidentinvaalien edellä 2021 hallinto tehosti sortotoimia etenkin toteuttamalla mielivaltaisia pidätyksiä ja nostamalla perusteettomia syytteitä. Poliisi pidätti keskeisiä poliittisissa ja sosiaalisissa liikkeissä sekä yksityisellä sektorilla toimineita oppositiohahmoja.[33] Vuonna 2022 kunnallisvaalien edellä hallitus lisäsi toimia poliittisen opposition hiljentämiseksi. Poliisi mm. pidätti oppositiopuolueiden jäseniä ja heidän sukulaisiaan sekä syrjäytti mielivaltaisesti viisi pormestaria. Lisäksi katoliseen kirkkoon kohdistuneet sortotoimet lisääntyivät, ja kirkon jäseniä pidätettiin ja karkotettiin.[34]

Poliittisilta vangeilta ja oppositioaktivisteilta on evätty asianmukainen oikeudenkäynti. Korkean profiilin poliittisia vankeja vastaan käydyt oikeudenkäynnit vuonna 2022 toteutettiin suljettujen ovien takana ja nopeutetussa aikataulussa. Toukokuussa 2023 pidätettyjä opposition jäseniä, ihmisoikeuksien puolustajia ja toimittajia tuomittiin joukoittain, eivätkä he saaneet käyttää valitsemaansa oikeusavustajaa.[35] Vuoden 2024 lopulla yli 40 henkilöä oli edelleen vangittuina poliittisin syin.[36] Vangittuihin lukeutuu mm. alkuperäiskansojen johtohenkilöitä.[37]

Vuonna 2023 hyväksytyn perustuslain muutoksen ja siihen liittyvän lain mukaan hallitus voi riistää kansalaisuuden ”maanpettureilta”.[38] Kaikkiaan yli 450 ihmiseltä on riistetty Nicaraguan kansalaisuus helmikuusta 2023 lähtien, ja monet heistä ovat jääneet täysin kansalaisuudettomiksi.[39] Vuonna 2023 yli 300 nicaragualaiselta ml. 222 poliittiselta vangilta riistettiin kansalaisuus, ja nämä poliittisen vangit karkotettiin maanpakoon.[40] Syyskuussa 2024 hallinto karkotti 135 poliittista vankia Guatemalaan ja riisti heiltä Nicaraguan kansalaisuuden.[41] Samassa kuussa vähintään viisi ihmistä karkotettiin Costa Ricaan.[42]

Marraskuussa 2024 kansalliskokous hyväksyi lain no. 1228, joka antaa siirtolaisuus- ja ulkomaalaisasioista vastaaville viranomaisille valtuudet rajoittaa niiden nicaragualaisten maahantuloa, joiden katsotaan uhkaavaan maan suvereniteettia tai yleistä järjestystä.[43] YK:n ihmisoikeusneuvoston perustama Nicaraguaa käsittelevä ihmisoikeusasiantuntijaryhmä on dokumentoinut useita tapauksia, joissa ulkomailla asuvilta nicaragualaisilta on riistetty kansalaisuus. Asia on tullut ilmi tuloksettomien passien uusimisten tai henkilöasiakirjojen anomisen yhteydessä. Passien uusimatta jättämisiä on tehty todellisille tai oletetuille hallinnon vastustajille ja heidän sukulaisilleen.[44]

3.    Onko ilmaisun- ja kokoontumisvapauden ym. vastaavia oikeuksia rajoitettu? Jos kyllä, miten?

Ortegan hallinto on rajoittanut tiedonvälitystä ensimmäisen toimikautensa alusta lähtien. Hallinto on pelotellut ja pidättänyt toimittajia, sensuroinut tiedotusvälineitä ja pyrkinyt riistämään välttämättömiä tarvikkeita painetuilta tiedotusvälineiltä. Hallinto on ottanut kohteekseen myös ulkomaisia tiedotusvälineitä.[45] Nicaragualainen digitaalinen sanomalehti Confidencial on vuodesta 2019 lähtien toiminut ulkomailta käsin.[46] Tammikuussa 2025 toteutetulla perustuslakiuudistuksella poistettiin perustuslaillinen lehdistösensuurin kielto, jolloin hallitus laajentaa valvontaansa jäljellä oleviin tiedotusvälineisiin. Ilmaisunvapauden rajoittaminen virallistaa kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvia lakkauttamisia.[47]

Valtio ja hallitusmyönteiset joukot valvovat rutiininomaisesti hallintoa vastustavien henkilöiden toimintaa. Lisäksi hallinto tarkkailee hallinnon sortotoimien uhrien perheitä ja ulkomailta palaavia ihmisiä. Vuonna 2021 perustuslakiin lisättiin mahdollisuus tuomita "viharikoksesta" elinkautinen vankeusrangaistus. Ortega on viitannut opposition toimintaan tällaisena. Hallitus tukeutuu myös suvereniteettilakiin opposition toiminnan tukahduttamiseksi. Hallitus on kriminalisoinut ”väärien uutisten levittämisen” ja ottanut kohteekseen hallituksen työntekijöiden ilmiantamisen. Kyberrikollisuuslaki antaa hallitukselle laajan pääsyn käyttäjätietoihin. Vuonna 2024 kansalliskokous muutti vuonna 2020 säädettyä kyberrikollisuuslakia[48] koventamalla rangaistuksia, ulottamalla valvonnan ja sensuurin koskemaan sosiaalisen median alustoja ja sallimalla hallituksen nostaa syytteen väitetyistä rikoksista, joita on tehty sosiaalisessa mediassa Nicaraguan ulkopuolella.[49]

Syyskuussa 2024 kansalliskokous hyväksyi rikoslain uudistukset[50], ml. säännöksiä, joiden nojalla hallitus voi nostaa syytteen ja takavarikoida omaisuutta sellaisilta henkilöiltä ja järjestöiltä, joita syytetään rikoksista valtiota vastaan. Säännökset koskevat myös Nicaraguan ulkopuolella olevia henkilöitä ja järjestöjä.[51] Poliisi on saanut lisävaltuuksia toteuttaa ratsioita ja takavarikoida  sähköisiä laitteita ml tietokoneita sekä tarkistaa laitteiden sisältämät tiedot. ”Kiireellisissä tapauksissa” näitä toimia voidaan tehdä ilman oikeuden päätöstä. Taloudellisen toiminnan analyysiä suorittavan yksikön (UAF) oikeuksia on laajennettu laissa (laki no. 976) niin, että tämä voi tarkkailla ja raportoida ”epäilyttävistä” rahasiirroista. Yksikkö voi tarkkailla mm. perheenjäsenten ulkomailta tekeviä rahalähetyksiä, mitkä ovat monille perheille tärkeimpiä tulonlähteitä.[52] Viranomaiset käyttävät kansainvälisiä IMSI-tunnisteita[53], joiden avulla operaattorit voivat valvoa käyttäjien matkapuhelinviestintää näiden tietämättä.[54]

Hallitusta arvostelevat ja korruptiota seuraavat ryhmät toimivat yhä rajoittavammassa ympäristössä. Viranomaiset ovat ottaneet kohteekseen valtiosta riippumattomia järjestöjä ja syyttäneet niitä hallinnon heikentämisestä tai ulkomaisina agentteina toimimisesta. Ihmisoikeusryhmät ovat raportoineet jatkuvasta valvonnasta. Aktivisteja on hiljennetty ja naisaktivisteihin on kohdistettu seksuaalisia hyökkäyksiä.[55] 

Vuonna 2022 hyväksytyn kansalaisjärjestölain mukaan hallitus voi peruuttaa oikeudellisen aseman sellaisilta järjestöiltä, jotka ”edistävät Nicaraguan epävakautta horjuttavia kampanjoita”. Lisäksi hallitus voi takavarikoida kansalaisjärjestöjen varat tietyissä tilanteissa. Elokuussa 2024 hallinto lakkautti noin 1500:lta voittoa tavoittelemattomalta järjestöltä oikeudellisen aseman, mikä nosti vuodesta 2018 lähtien lakkautettujen järjestöjen määräksi yli 5200.[56] Lisäksi hallitus sulki yliopistoja vuonna 2024.[57]  Ainakin 37 korkeakoulun oikeudellinen asema on kumottu vuosina 2021–2024. Hallitus on määritellyt ainakin yhden näistä oppilaitoksista ”terrorismin keskukseksi” ja takavarikoinut omaisuutta.[58] Elokuussa 2024 kansalaisjärjestöjä, ”ulkomaisia agentteja” ja verotuksen yhdenmukaistamista koskevia lakeja muutettiin. Uusien normien mukaan kansalaisjärjestöjen on työskenneltävä hallinnon liittolaisina.[59]

Nicaraguan väestöstä noin 45 % on uskonnoltaan roomalaiskatolilaisia ja noin 39 % protestanttisia kristittyjä, jonka lisäksi maassa harjoitetaan muita pienempiä uskontoja.[60] Viranomaiset ovat karkottaneet uskonnollisia johtohenkilöitä vuodesta 2018 lähtien.[61] Hallitus on tehostanut kampanjaansa uskonnollisia instituutioita, erityisesti katolista kirkkoa, vastaan. Vuodesta 2023 lähtien sorto on laajentunut koskemaan protestanttisia ja evankelisia ryhmiä. Lokakuun 2023 ja joulukuun 2024 välisenä aikana Nicaragua on lähettänyt yli 200 uskonnollista henkilöä maanpakoon tai estänyt heidän paluunsa maahan. Vuonna 2024 viranomaiset vapauttivat ja karkottivat sekä evankelisen että katolisen kirkon johtohenkilöitä.[62] Hallitus on sulkenut lukuisia kirkkoja ja uskonnollisia järjestöjä viime vuosina, mm. elokuussa 2024 toteutettiin useita sulkemisia. Vuonna 2023 hallinto hajotti jesuiittojen yhteisön. Viranomaiset ovat estäneet katolisia uskovia järjestämästä julkisia kulkueita ja tarkkailleet messuun osallistuvia henkilöitä. Vuonna 2024 hallitus kielsi jälleen kerran paaston(ajan), pitkäperjantain ja muut pääsiäiseen liittyvät juhlallisuudet.[63]

Nicaraguan väestöstä noin 69 % on mestitsejä (”mixed Indigenous and white”), 17 % valkoihoisia ja 9 % mustaihoisia (ts. afrikkalaista alkuperää olevia henkilöitä). Noin 5 % väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin.[64] Alkuperäiskansat asuvat enimmäkseen Pohjois- ja Etelä-Karibian rannikon autonomisilla alueilla (RACCN ja RACCS). Heidän yhteisöjensä oikeudet ml. maaoikeudet on kirjattu lakiin, mutta niitä ei ole kunnioitettu käytännössä. Vuonna 2022 alkuperäiskansojen edustajat ilmoittivat, että he elävät ”kulttuurisen kansanmurhan vaarassa”.[65] Vuonna 2023 korkein vaalilautakunta riisti alkuperäiskansojen poliittiselta puolueelta YATAMA:lta sen laillisen aseman ja pidätti kaksi puolueen johtajaa, Brooklyn Riveran ja Nancy Henríquezin.[66]

Hallinto valvoo keskeisimpiä ammattiliittoja.[67] Hallituspuolue toteutti valvontaa ahdistelemalla ja pelottelemalla työntekijöitä useilla aloilla. Työntekijöiden oikeus liittyä omiin itsenäisiin ammattiliittoihinsa on käytännössä mitätöity.[68]

4.    Kohdistetaanko joihinkin tiettyihin väestöryhmiin vakavia oikeudenloukkauksia? Jos kyllä, mihin väestöryhmiin? Mitä YK on raportoinut Nicaraguan ihmisoikeustilanteesta? Onko ihmisiä paennut Nicaraguasta vuoden 2018 mielenosoitusten jälkeen? Jos kyllä, kuinka paljon?

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston perustaman, Nicaraguaa käsittelevän YK:n ihmisoikeusasiantuntijaryhmän mukaan hallitus kohdistaa sortotoimia hallitusta kritisoivia henkilöitä, sosiaaliseen mobilisaatioon kykenevien ryhmien jäseniä ja muita, joiden ei katsota olevan riittävän lojaaleja hallitukselle. Sortotoimien uhreihin lukeutuu mielenosoittajia, ihmisoikeuksia ml. naisten oikeuksia puolustavia henkilöitä, opiskelijoita ja yliopistohenkilökuntaa, toimittajia ja tiedotusvälineiden henkilökuntaa, yhteiskunnallisten järjestöjen ja poliittisten puolueiden jäseniä, alkuperäiskansojen edustajia ja afrikkalaista alkuperää olevia henkilöitä, Campesino-liikkeen edustajia sekä katolisen ja muiden kristillisten kirkkokuntien jäseniä ja heidän perheenjäseniään. Hallinto on syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan,  murhiin, vangitsemisiin, kidutukseen, raiskauksiin ja muihin vakaviin seksuaalisen väkivallan muotoihin, karkottamisiin ja vainoamiseen.[69]

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu raportoi (2.9.2024) yksityiskohtaisia tietoja aikavälillä 15.6.2023–15.6.2024 tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista mm. pidätettyjä henkilöitä, naisia, alkuperäiskansojen edustajia ja afrikkalaista alkuperää olevia henkilöitä ja mielipiteitään esittäneitä henkilöitä vastaan.[70] Raportin mukaan Nicaraguan ihmisoikeustilanne on edelleen huonontunut. Hallintoa vastustaviin henkilöihin kohdistetaan mielivaltaisia vapaudenriistoja, pitkiä vankeusrangaistuksia ja pahoinpitelyä ml. kidutusta. Joitakin henkilöitä pidetään eristyksissä kuukausia ilman syytteitä tai heille langetetaan pitkiä vankeustuomioita ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.[71]

Kansainvälisten mittareiden mukaan Nicaragua on ottanut YK:n aiempien raportointijaksojen aikana edistysaskeleita sukupuolten tasa-arvossa, mutta maassa on edelleen voimassa ehdoton aborttikielto. Lisäksi toimet sukupuoleen kohdistuvan väkivallan ja alaikäisavioliittojen ehkäisemiseksi ovat riittämättömiä.[72] Sukupuoleen perustuva väkivalta on lisääntynyt viime vuosina.[73] Freedom House siteeraa Catholics for the Right to Decide -järjestöä, joka raportoi vuoden 2024 ensimmäisten 11 kuukauden aikana tapahtuneen 76 naismurhaa, mikä on enemmän kuin koko vuonna 2023.[74] Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu uhkailua ja syrjintää, ja monia, etenkin transsukupuolisia henkilöitä on lähetetty maanpakoon.[75]

Alkuperäiskansoihin ja afrikkalaista alkuperää oleviin nicaragualaisiin kohdistuu väkivallantekoja.[76] Näiden yhteisöjen johtajat joutuvat kohtaamaan kunnianloukkauskampanjoita, tarkkailua, häirintää, mielivaltaisia pidätyksiä, poliittisesti motivoituja syytteitä ja maahantulokieltoja Nicaraguaan. Aseistetut siirtokuntalaiset sortavat alkuperäiskansojen ja afrikkalaista alkuperää olevien henkilöiden järjestöjä ja johtajia  autonomisilla alueilla sijaitsevien yhteisömaiden valtausten lisääntyessä.[77]

Nicaraguasta on paennut henkilöitä ulkomaille.[78] Vuoden 2024 loppupuolella uutisoitiin, että vuoden 2018 jälkeen maasta on lähtenyt yli 900 000 henkilöä.[79] Heinäkuussa 2024 kaikkiaan 345 800 nicaragualaista oleskeli turvapaikanhakijana ulkomailla, yleisimmin Costa Ricassa, Yhdysvalloissa, Panamassa, Espanjassa ja Meksikossa. Lisäksi noin 30 000:lle on myönnetty pakolaisstatus.[80] Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Costa Ricaan on vuodesta 2018 alkaen paennut yli 200 000 nicaragualaista.[81]

5.    Millainen on maan taloudellinen ja humanitaarinen tilanne?

Maailman ruokajärjestön (WFP) mukaan Nicaragua on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Vuonna 2024 noin 1,4 miljoonaa kansalaista kärsi aliravitsemuksesta ja noin 15 % alle 5-vuotiaista lapsista kärsi kroonisesta aliravitsemuksesta.[82] Maan talous kasvoi vuoteen 2018 asti. Sen jälkeen köyhyys on lisääntynyt. Maan talous on kärsinyt erityisesti poliittisesta epävakaudesta, COVID-19 -epidemiasta ja hurrikaaneista.[83]

Avoimuuden puutteen vuoksi köyhyyttä ja eriarvoisuutta on Nicaraguassa vaikea mitata. Hallinto sulki maan luotettavimman, köyhyyttä raportoivan järjestön FIDEG:in[84]  vuonna 2021 ja ajatushautomo FUNIDES:in[85] vuonna 2022. Köyhyys on yleisempää maaseudulla, ja alkuperäis- ja afrikkalaistaustainen väestö kärsii siitä erityisen paljon. Työmarkkinoille on ominaista äärimmäinen epävirallisen sektorin laajuus: hallituksen omien lukujen mukaan 80 % kaupunkien työntekijöistä työskentelee epävirallisella sektorilla. Bertelsmann Stiftung -säätiön mukaan kansalaisten sosioekonominen tilanne heijastuu maasta pois muuttamaan haluavien määrässä. Säätiö siteeraa mielipidemittausta[86], jonka mukaan vuonna 2021 52 % nicaragualaisista ilmaisi halunsa muuttaa pois maasta.[87]

Lähteet

Amnesty International 17.12.2024. Nicaragua: The year ends with systematic repression and a streamlined state strategy against any form of dissent [AMR 43/8834/2024]. https://www.amnesty.org/en/documents/amr43/8834/2024/en/ (käyty 14.4.2025).

Bertelsmann Stiftung 2024. BTI 2024 Country Report. Nicaragua. https://bti-project.org/fileadmin/api/content/en/downloads/reports/country_report_2024_NIC.pdf  (käyty 14.4.2025).

CIA (Central Intelligence Agency) 23.4.2025. The World Factbook. Nicaragua. https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/nicaragua/ (käyty 29.4.2025).

Confidencial 20.8.2024. New Laws Weaken and Co-opt NGO Work in Nicaragua. https://confidencial.digital/english/new-laws-weaken-and-co-opt-ngo-work-in-nicaragua/ (käyty 29.4.2025).

Divergentes 12.11.2024. The hidden sacrifices of Nicaraguan migrants fueling the Ortega-Murillo regime’s economy. https://www.divergentes.com/the-hidden-sacrifices-of-nicaraguan-migrants-fueling-the-ortega-murillo-regimes-economy/ (käyty 29.4.2025).

Exiled.media [päiväämätön]. Meet our core members > Confidencial. https://www.exiled.media/members/ (käyty 23.4.2025).

Firstpost 1.3.2025. Nicaragua withdraws from Migration and Labour Organizations amid human rights criticism. https://www.firstpost.com/world/nicaragua-withdraws-from-migration-and-labour-organizations-amid-human-rights-criticism-13867744.html (käyty 14.4.2025).

Freedom House 2025. Freedom in the World 2025. Nicaragua. https://freedomhouse.org/country/nicaragua/freedom-world/2025 (käyty 14.4.2025).

HRW (Human Rights Watch) 16.1.2025. Nicaragua. Events of 2024. https://www.hrw.org/world-report/2025/country-chapters/nicaragua (käyty 14.4.2025).

IPS (Inter Press Service) / Mendieta, José 5.3.2024. Freedom of Speech is Silenced in Nicaragua. https://www.ipsnews.net/2024/03/freedom-speech-silenced-nicaragua/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=freedom-speech-silenced-nicaragua (käyty 14.4.2025).

OHCHR (United Nations Office of the High Commissioner for Human Rights)

3.4.2025. Instituciones y personas responsables de los principales patrones de violaciones y abusos de los derechos humanos y crímenes perpetrados en Nicaragua desde abril de 2018 A/HRC/58/CRP.8. https://www.ohchr.org/sites/default/files/documents/hrbodies/hrcouncil/sessions-regular/session58/a-hrc-58-crp-8-s.pdf (käyty 29.4.2025).

24.2.2025. Report of the Group of Human Rights Experts on Nicaragua*’** [A/HRC/58/26]. (Advance unedited version) https://www.ohchr.org/sites/default/files/documents/hrbodies/hrcouncil/grhe-nicaragua/a-hrc-58-26-auv-en.pdf (käyty 14.4.2025).

2.9.2024. Human rights situation in Nicaragua. Report of the United Nations High Commissioner for Human Rights* [A/HRC/57/20]. https://docs.un.org/en/A/HRC/57/20  (käyty 14.4.2025).

El País / Aburto, Wilfredo Miranda

7.3.2025. Ortega y Murillo ya tienen su legión de 76.800 paramilitares en Nicaragua. https://elpais.com/america/2025-03-07/ortega-y-murillo-ya-tienen-su-legion-de-76800-paramilitares.html (käyty 29.4.2025).

17.1.2025. Nicaragua’s Ortega and Murillo institutionalize paramilitary groups behind the deaths of over 350 people. https://english.elpais.com/international/2025-01-17/nicaraguas-ortega-and-murillo-institutionalize-paramilitary-groups-behind-the-deaths-of-over-350-people.html (käyty 29.4.2025).

19.12.2024. ‘Families broken by a dictatorship’: Christmas exacerbates the trauma of separation among Nicaraguans. https://english.elpais.com/international/2024-12-19/families-broken-by-a-dictatorship-christmas-exacerbates-the-trauma-of-separation-among-nicaraguans.html (käyty 29.4.2025).

12.9.2024. Nicaragua tightens control of social media to censor dissent. https://english.elpais.com/international/2024-09-12/nicaragua-tightens-control-of-social-media-to-censor-dissent.html (käyty 14.4.2025).

Urnas Abiertas 19.9.2024. El costo de la corrupción en Nicaragua. https://urnasabiertas.com/wp-content/uploads/2024/09/Informe-El-costo-de-la-corrupcion.pdf  (käyty 22.4.2025).

USDOS (United States Department of State) 23.4.2024. Nicaragua 2023 Human Rights Report. https://www.state.gov/wp-content/uploads/2024/02/528267-NICARAGUA-2023-HUMAN-RIGHTS-REPORT.pdf (käyty 14.4.2025).

WFP (World Food Programme) 31.10.2024. WFP Nicaragua Country Brief, October 2024. https://reliefweb.int/report/nicaragua/wfp-nicaragua-country-brief-october-2024 (käyty 14.4.2025).

Tietoja vastauksesta

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun kyselyvastaus on laadittu noudattaen Euroopan unionin yhteisiä suuntaviivoja lähtömaatiedon tuottamisesta (2008). Vastaus perustuu huolellisesti valittuihin lähteisiin, joista kaikki on listattu vastauksen lähdeluetteloon. Ilmeisiä ja kiistattomia tosiasioita lukuun ottamatta kaikki esitetty tieto on tarkastettu useammasta lähteestä, ellei muuta erikseen mainita. Vastauksessa esitetyt tiedot on hankittu, arvioitu ja käsitelty huolellisesti, vastausajan ollessa rajattu. Vastaus ei kuitenkaan pyri olemaan kaikenkattava, eikä sitä tule pitää yksinään minkään oleskeluluvan, pakolaisaseman tai turvapaikkahakemuksen perusteena. Vaikka jotain tapahtumaa, henkilöä tai organisaatiota ei olisi mainittu vastauksessa, se ei tarkoita, etteikö kyseistä tapahtumaa olisi tapahtunut tai kyseistä henkilöä tai organisaatiota olisi olemassa. Vastaus ei välttämättä edusta Maahanmuuttoviraston virallista kantaa, eikä se ole poliittinen kannanotto tai oikeudellinen arvio.

Information on the response

This response has been compiled by the Country Information Service of the Finnish Immigration Service in accordance with the common EU guidelines for processing country of origin information (2008). The response is based on carefully selected sources of information. All sources used are referenced. With the exception of obvious and indisputable facts, all information presented has been cross-checked from several sources unless stated otherwise. The information provided in the response has been obtained, evaluated and processed carefully within the limited time frame given. However, the response does not aim to be exhaustive, and it should not be considered conclusive as to the merit of any particular claim to a residence permit, refugee status or asylum. Even if a certain event, person or organization is not mentioned in the response, this does not mean that the event has not taken place or that the person or organization does not exist. The response does not necessarily reflect the opinion of the Finnish Immigration Service, and it is not a political statement or a judicial evaluation.