Etiopia / Eritrea / Amharankieliset eritrealaiset Etiopiassa; Etiopiassa varttuneet eritrealaiset; eritrealaiset kielet; Ethiopia / Eritrea / Amharic speaking Eritreans in Ethiopia; Eritreans grown up in Ethiopia; Eritrean languages [KT814]

Maatietopalvelu

Kyselyvastaus

Asiakirjan tunnus: KT814

Päivämäärä: 21.10.2024.

Julkisuus: Julkinen

Etiopia / Eritrea / Amharankieliset eritrealaiset Etiopiassa; Etiopiassa varttuneet eritrealaiset; eritrealaiset kielet

Ethiopia / Eritrea / Amharic speaking Eritreans in Ethiopia; Eritreans grown up in Ethiopia; Eritrean languages

Kysymykset

1. Onko Etiopiassa Eritrean kansalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään amharaa?
2. Miten yleisestä ilmiöstä on kyse?
3. Mitä taustasyitä sille on, että Etiopiassa asuva eritrealainen ei puhu tigrinjaa tai muita kieliä kuin amharaa?

Questions

1. Are there Eritrean nationals in Ethiopia who speak Amharic as their native language?
2. How common is the above-mentioned phenomenon?
3. What are the underlying causes for the fact that an Eritrean living in Ethiopia does not speak Tigrinya or any other language than Amharic?

1.    Onko Etiopiassa Eritrean kansalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään amharaa?

Amhara on Etiopian virallinen kieli ja Etiopiassa elävien etnisten amharoiden äidinkieli.[1] Eritrea ei tunnusta amharaa eritrealaiseksi kieleksi, eikä amharan katsota kuuluvan eritrealaisten kielten joukkoon.[2] Amhara oli kuitenkin Eritrean ainoa virallinen kieli vuosina 1959-1991, jolloin Eritrea oli osa Etiopiaa, ja monet eritrealaiset osaavat amharaa.[3] (Ks. lisää kohta 3.)

Yhdysvaltalaisen Arcadian yliopiston professorin Jennifer Rigganin artikkelin mukaan se, että Eritreassa amharaa ei tunnusteta viralliseksi kieleksi, ei tarkoita, etteivät eritrealaiset puhuisi amharaa. Artikkelin mukaan tuntematon mutta erittäin suuri määrä eritrealaisia (todennäköisesti kymmenettuhannet tai mahdollisesti jopa sadattuhannet) puhuu amharaa.[4] (Ks. lisää kohta 2.)

Etiopiaan on virrannut eritrealaisia pakolaisia 2000-luvun alusta lähtien.[5] Sadattuhannet eritrealaiset ovat hakeneet turvapaikkaa Etiopiasta viime vuosikymmenten aikana.[6] Norjan maatietopalvelu Landinfon maaliskuussa 2024 julkaistussa maatietoselvityksessä konsultoidun maailman pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Etiopiassa on noin 170 000 eritrealaista pakolaista, joista suuri enemmistö asuu pääkaupunki Addis Abebassa. Maatietoselvityksen mukaan ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Addis Abebassa on laittomasti oleskelevia tai rekisteröimättömiä eritrealaisia, mutta heitä arvioidaan olevan paljon.[7]

Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutin (International Institute for Environment and Development, IIED) lokakuussa 2023 julkaiseman raportin mukaan Etiopiassa on yli 166 000 eritrealaista pakolaista. Eniten eritrealaisia pakolaisia on Addis Abebassa, minkä lisäksi eritrealaisia elää kaupungeissa ja pakolaisleireillä Afarin ja Amharan osavaltioissa. Myös Tigrayn osavaltioon on jäänyt pieni joukko eritrealaisia pakolaisia. Raportin mukaan Addis Abebassa elää noin 68 400 rekisteröityä eritrealaista pakolaista, mikä lisäksi pääkaupungissa on myös paljon rekisteröimättömiä eritrealaisia. Afarin osavaltiossa elää yli 57 000 eritrealaista pakolaista.[8]

UNHCR:n mukaan maaliskuussa 2022 Etiopiassa oli 159 000 eritrealaista pakolaista, mikä on noin 20 000 vähemmän kuin ennen Tigrayn konfliktin[9] alkamista vuoden 2020 marraskuussa. Ennen Tigrayn konfliktin alkamista Tigrayn osavaltiossa oli arviolta 96 000 ja Afarin osavaltiossa 54 000 eritrealaista pakolaista. Maaliskuussa 2022 (jolloin konfliktia oli käyty 17 kuukautta) Tigrayssa oli enää arviolta 24 785 ja Afarissa 52 262 eritrealaista pakolaista. Tigrayssa ja Afarissa taistelevien aseellisten joukkojen väliin jääneet eritrealaiset pakolaiset joutuivat siirtymään Etiopian sisällä pääasiassa Amharaan (Alemwachin pakolaisleirille) ja Addis Abebaan.[10]

YK:n ihmisoikeuskomission mukaan eritrealaisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanne Etiopiassa on heikentynyt Tigrayn konfliktin alkamisesta lähtien.[11] Konfliktin aikana eritrealaiset pakolaiset joutuivat äärimmäisen haavoittuvaan asemaan Etiopiassa.[12] Eritrealaisten pakolaisten raportoitiin joutuneen toistuvasti konfliktin osapuolten väkivallan ja oikeudenloukkausten kohteeksi[13] Pohjois-Etiopiassa.[14] Lisäksi on raportoitu eritrealaisten pakolaisten karkotuksista ja pakkopalautuksista Eritreaan konfliktin aikana ja sen jälkeen.[15] Vielä konfliktin päättymisenkin jälkeen eritrealaisten pakolaisten tilanne Etiopiassa on säilynyt epävarmana.[16]

Eritrealaiset pakolaiset eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan eritrealaisten joukossa on eri etnisiä ryhmiä ja ihmisiä erilaisista sosioekonomisista taustoista. Etiopiassa eritrealaisten pakolaisten keskuudessa kaksi suurinta etnistä ryhmää ovat tigrinjat ja afarit. Niiden lisäksi pienempi etninen ryhmä ovat kunamat. (Ks. lisää kohta 3.) Tigrinja- ja afar-taustaiset pakolaisväestöt eroavat toisistaan kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. IIED:n raportin mukaan tigrinjat ovat yleisesti ottaen paremmin koulutettuja, kristittyjä ja heillä on urbaani tausta. Afarit ovat paimentolaisia, muslimeja ja heillä on rajallinen pääsy koulutukseen sekä maaseututausta.[17]

Lähteiden mukaan Etiopiassa elää eritrealaistaustaisia ihmisiä, jotka puhuvat amharaa.[18] Rigganin artikkelin perusteella tähän ovat syynä esimerkiksi Eritrean ja Etiopian pitkä yhteinen historia sekä vapaaehtoiset ja pakotetut muuttoliikkeet maiden välillä (ks. lisää kohta 3.).[19]

Rigganin artikkelin mukaan on olemassa suuri määrä eritrealaisia, jotka ovat asuneet suurimman osan elämäänsä Etiopiassa, ja jotka puhuvat amharaa ensimmäisenä kielenään. Sen jälkeen, kun Eritrea itsenäistyi Etiopian alaisuudesta vuonna 1993, tuntematon mutta suuri määrä ihmisiä, joilla on eritrealainen syntyperä, jatkoi asumista Etiopiassa. Rigganin artikkelin mukaan Eritrean itsenäisyyden aikana suuri määrä eritrealaisia on syntynyt, varttunut ja kasvatettu Etiopiassa ja puhuu amharaa ensimmäisenä kielenään. Monet eritrealaiset ovat eläneet suurimman osan elämästään Etiopiassa, eivätkä he ole välttämättä koskaan oppineet tigrinjaa. He ovat saattaneet elää vain muutamia vuosia Eritreassa ennen siirtymistä tai paluuta Etiopiaan.[20]

Lähteiden mukaan Etiopiassa syntyneistä eritrealaisista käytetään nimitystä ”amiche(t)”[21].[22] Termillä voidaan viitata myös henkilöön, jolla on eritrealainen syntyperä ja joka on muuttanut Etiopiaan hyvin nuorena. Amiche-väestö on tyypillisesti varttunut Etiopiassa ja käynyt etiopialaista koulua. Rigganin artikkelin mukaan ”amichet” ovat eritrealaisia, jotka ovat asuneet suurimman osan elämäänsä Etiopiassa ja puhuvat amharaa ensimmäisenä kielenään.[23] Euroopan Unionin turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n (nyk. EUAA) maatietoraportin mukaan Etiopiassa varttuneet eritrealaiset eli ”amichet” käyttävät edelleen amharaa ensimmäisenä tai toisena kielenään tigrinjan ohella.[24]

Rigganin artikkelin mukaan tigrinjan kielen osaaminen vaihtelee suuresti amiche-väestön keskuudessa. Jotkut Etiopiassa varttuneet eritrealaiset ovat täysin kaksikielisiä ja osaavat amharan ohella tigrinjaa. Jotkut taas ymmärtävät tigrinjaa, mutta eivät puhu sitä hyvin. Joillakin ei ole tigrinjan osaamista lainkaan. Rigganin haastattelemat ”amichet” viittasivat tyypillisesti tigrinjaan ”äidinkielenään” (eng. mother tongue) eli kirjaimellisesti kielenä, jota heidän äitinsä puhuu. Amharaan he viittasivat ”ensimmäisenä kielenään” (eng. first language) tai kielenä, jota he puhuvat ensisijaisesti tai osaavat parhaiten. Rigganin artikkelin perusteella Etiopiassa varttuneen eritrealaisen kielitaito riippuu tämän perheen kielivalinnoista ja taustasta (ks. lisää kohta 3.). Kaikilla eritrealaisilla ei välttämättä ole ollut syytä tai tarvetta oppia tigrinjaa. Rigganin mukaan on täysin mahdollista, että Etiopiassa varttunut eritrealainen ei ole koskaan oppinut puhumaan tigrinjaa.[25]

Eritrean kansalaisuuslain mukaan ”amichet” ovat oikeutettuja Eritrean kansalaisuuteen asuinpaikastaan riippumatta, koska heillä on vähintään yksi eritrealainen vanhempi. Eritrean hallinto katsoo heidän olevan eritrealaisia, mikäli heillä on eritrealainen vanhempi, vaikka heillä ei olisi eritrealaista ID-korttia tai he eivät puhuisi tigrinjaa.[26]

Eritrean itsenäistymisen jälkeen Etiopiassa elävien eritrealaista syntyperää olevien henkilöiden kansalaisuus oli epäselvä.[27] Rigganin artikkelin mukaan Etiopian kansalaisuuslaki ei täysin käsittele kysymystä siitä, pidetäänkö eritrealaisia, jotka asuivat Etiopiassa ennen Eritrean itsenäistymistä, eritrealaisina, etiopialaisina vai molempina.[28]

Etiopian ja Eritrean välisen rajasodan aikana (1998-2000) noin 77 000 eritrealaista ja etiopialaista, joilla oli eritrealainen syntyperä, karkotettiin Etiopiasta Eritreaan (ks. lisää kohta 3.).[29] Suuri enemmistö heistä uskoi siihen aikaan olevansa Etiopian kansalaisia.[30] Lähteiden mukaan karkotuksia seurasi kuitenkin Etiopian kansalaisuuden poistaminen karkotetuilta sekä Etiopiassa asuvilta eritrealaisilta riippumatta siitä, oliko henkilöllä mitään siteitä Eritreaan.[31]  Vuonna 1999 Etiopian hallitus katsoi eritrealaista alkuperää olevien etiopialaisten, jotka olivat äänestäneet Eritrean itsenäisyyttä koskevassa kansanäänestyksessä vuonna 1993, olevan Eritrean kansalaisia. Koska Etiopian kansalaisuuslaki ei salli kaksoiskansalaisuutta, se tarkoitti samalla myös Etiopian kansalaisuuden menettämistä.[32] Vuonna 1999 Etiopian hallitus julisti kaikkien Eritreaan karkotettujen olevan Eritrean kansalaisia edellä mainitulla perusteella.[33] Samana vuonna Etiopian hallitus määräsi kaikki Etiopiaan jääneet yli 18-vuotiaat eritrealaiset, jotka olivat äänestäneet Eritrean itsenäisyyttä koskevassa kansanäänestyksessä, rekisteröitymään ja hankkimaan ulkomaalaisen henkilön (alien) oleskeluluvan Etiopiassa.[34] Heille myönnettiin oleskelulupakortti, jossa heidän todettiin olevan eritrealaisia, vaikka he olisivat syntyneet Etiopiassa.[35]

UNHCR:n raportin mukaan eritrealaistaustaiset etiopialaiset ovat väestöryhmä, jolla on riski päätyä kansalaisuudettomiksi.[36]

 

2.    Miten yleisestä ilmiöstä on kyse?

Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkkaa tietoa siitä, kuinka yleistä on, että Etiopiassa asuva eritrealainen puhuu äidinkielenään amharaa.

Rigganin artikkelin mukaan tuntematon mutta erittäin suuri määrä eritrealaisia (todennäköisesti kymmenettuhannet tai mahdollisesti jopa sadattuhannet) puhuu amharaa. Artikkelin mukaan on olemassa suuri määrä eritrealaisia amharan puhujia, joista monet puhuvat amharaa ensimmäisenä kielenään. Suuri määrä eritrealaisia on asunut suurimman osan elämäänsä Etiopiassa ja puhuu amharaa ensimmäisenä kielenään. Monet heistä eivät ole välttämättä koskaan oppineet tigrinjaa.[37]

Rigganin artikkelin mukaan tigrinjan kielen osaaminen vaihtelee suuresti Etiopiassa varttuneiden eritrealaisten keskuudessa. Jotkut Etiopiassa varttuneet eritrealaiset ovat täysin kaksikielisiä ja osaavat amharan ohella tigrinjaa. Jotkut taas ymmärtävät tigrinjaa, mutta eivät puhu sitä hyvin. Joillakin ei ole tigrinjan osaamista lainkaan. Artikkelin mukaan ei ole koskaan toteutettu systemaattista tutkimusta kielen käytöstä ja kielitaidon hankkimisesta Etiopiassa varttuneiden eritrealaisten keskuudessa. Siksi on mahdotonta tietää, kuinka suuri osuus eritrealaisista on täysin kaksikielisiä, osittain kaksikielisiä tai ei puhu tigrinjaa lainkaan.[38]

 

3.    Mitä taustasyitä sille on, että Etiopiassa asuva eritrealainen ei puhu tigrinjaa tai muita kieliä kuin amharaa?

Eritrean väestö on monikielistä ja monikulttuurista.[39] Eritrean väestö koostuu yhdeksästä virallisesti tunnustetusta etnisestä ryhmästä, joilla on omat kielensä.[40] Eritrean yhdeksän tunnustettua etnistä ryhmää ja kieltä ovat tigrinja, tigre, afar, kunama, saho, bilen, hedareb, nara ja rashaida (kieli arabia).[41] Etnisten ryhmien ja niiden puhumien kielten nimet ovat samat lukuun ottamatta rashaidaa, jotka puhuvat arabiaa.[42] Suurin etninen ryhmä ovat tigrinjat, jotka muodostavat noin 50 prosenttia Eritrean väestöstä. Tigret muodostavat noin 30 prosenttia väestöstä.[43] Loput väestöstä koostuu seitsemästä pienemmästä etnisestä ryhmästä, jotka ovat afar (4 %), kunama (4 %), saho (4 %), bilen (3 %), hedareb (2 %), nara (2 %) ja rashaida (1 %).[44]

Tigrinja[45] on Eritrean puhutuin kieli. Connellin Eritreaa käsittelevän tietoteoksen mukaan tigrinjaa puhuu lähes 50 prosenttia Eritrean väestöstä ja tigreä lähes 40 prosenttia väestöstä. Afaria puhuu neljä prosenttia ja sahoa kolme prosenttia väestöstä. Muita kieliä puhuu kutakin alle 2 prosenttia väestöstä.[46] Bileniä ja naraa lukuun ottamatta Eritreassa puhuttuja kieliä puhutaan myös Eritrean naapurimaissa. EASO:n maatietoraportin karttaesityksessä (s. 13) kuvataan eri etnisten ryhmien ja kielten levinneisyyttä Eritreassa ja sen raja-alueilla. Esimerkiksi tigrinjaa puhutaan myös Etiopiassa Eritrean rajalla sijaitsevassa Tigrayn osavaltiossa.[47]

Eritreassa ei ole virallista kieltä, vaan kaikilla yhdeksällä kielellä on virallisesti yhtäläinen asema.[48] Käytännössä tigrinjaa käytetään kuitenkin pääasiallisena työkielenä.[49] Myös arabia ja englanti toimivat työkielinä.[50] Arabia on muslimiryhmien käyttämä yhteiskieli, ja arabiaa puhutaankin Eritreassa laajasti toisena kielenä.[51] Englanti on opetuskieli Eritrean koulutusjärjestelmässä toisen asteen koulutuksesta alkaen.[52] Ensiasteen koulutuksessa opetus tapahtuu äidinkielellä, mutta opetusta ei ole kuitenkaan aina saatavilla pienimmillä kielillä.[53] Käytännössä tigrinjan- ja arabiankielinen opetus ovat yliedustettuina ensimmäisen asteen koulutuksessa.[54]

Useimmat eritrealaiset, ja erityisesti pienempiin etnisiin ryhmiin kuuluvat, ovat monikielisiä.[55] Useimmat etniset ryhmät, kuten tigret, sahot ja bilenit, osaavat puhua myös tigrinjaa toisena tai kolmantena kielenään.[56] EASO:n maatietoraportin mukaan sahot puhuvat tigrinjaa, tigreä, afaria tai arabiaa toisena kielenään riippuen siitä, missä he ovat syntyneet. Bilenit puhuvat joko tigrinjaa tai tigreä toisena kielenään. Monet kunamat puhuvat arabiaa tai tigreä. Hedarebit ja narat puhuvat tigreä toisena tai joskus ensimmäisenä kielenään, ja monet heistä osaavat puhua myös arabiaa. Raportin mukaan tigrinjan-, tigren- ja kunamankieliset eritrealaiset sekä arabiankieliset rashaidat ovat usein yksikielisiä. Tigrinja on valtakieli ylänköjen kaupungeissa, mukaan lukien pääkaupunki Asmarassa. Eritrean muut kaupungit ovat monikielisiä.[57]

Yhdysvaltalaisen Arcadian yliopiston professorin Jennifer Rigganin Refugee Law Clinic -julkaisussa toukokuussa 2023 julkaistu artikkeli ”Language, Culture and Citizenship Among Amharic-Speaking Eritreans and Changing Conditions for Eritreans in Ethiopia” pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi monet eritrealaiset puhuvat amharaa, ja miksi tietyissä tilanteissa on mahdollista, että eritrealainen ei välttämättä puhu tigrinjaa tai muuta eritrealaista kieltä. Rigganin artikkelin mukaan edellä mainitun ilmiön taustalla olevia syitä ovat Eritrean ja Etiopian pitkä yhteinen historia, Eritrean kieli- ja koulutuspolitiikka maan itsenäistymisen jälkeen, Etiopiassa syntyneiden eritrealaisten eli amiche-väestön historia ja muuttoliikkeet maiden välillä, olosuhteet eritrealaisessa Assabin kaupungissa sekä Eritrean ja Etiopian välillä käyty rajasota ja sen aikana tapahtuneet eritrealaisten karkotukset Etiopiasta Eritreaan. Lisäksi artikkelissa käsitellään Etiopian vaihtelevaa pakolaispolitiikkaa eritrealaisten pakolaisten suhteen sekä eritrealaisten pakolaisten muuttunutta tilannetta Etiopiassa.[58]

Rigganin artikkelin mukaan on monia tilanteita, joissa eritrealainen ei välttämättä puhu mitään eritrealaista kieltä. Ottaen huomioon Eritrean ja Etiopian päällekkäiset kulttuurit, kielet ja historian, vapaaehtoiset ja pakotetut muuttoliikkeet maiden välillä sekä eritrealaisen väestön kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden, on lähes mahdotonta määrittää, onko henkilö eritrealainen vai etiopialainen pelkästään sen perusteella, että henkilö ei osaa puhua eritrealaista kieltä.[59]

Riggan käsittelee artikkelissaan Eritrean ja Etiopian yhteistä historiaa ennen maiden välistä rajasotaa ja pyrkii selvittämään, miksi monet eritrealaiset ovat historiallisesti puhuneet amharaa. Eritrealla ja Etiopialla on pitkä yhteinen historia, ja maiden ylänköalueet ovat olleet linkittyneet toisiinsa kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vuosisatojen ajan.[60] Vuonna 1952 Eritreasta tuli osa Etiopiaa.[61] Etiopian valtakauden aikana Eritreassa toteutettiin ns. amharisaatio-politiikkaa (eng. Amharization), jonka osana Etiopian valtion kieli amhara asetettiin valtion kieleksi myös Eritreassa.[62] Amhara oli Eritrean ainoa virallinen kieli[63] vuosina 1959-1991, jolloin Eritrea oli osa Etiopiaa.[64] Tuohon aikaan amharaa käytettiin Eritreassa valtionhallinnossa ja kouluissa.[65]

Connellin tietoteoksen mukaan 1970-lukuun mennessä monet ylänköjen kristityt Eritreassa puhuivat amharaa omien kieltensä lisäksi. Vaikka itsenäistymisestä lähtien amharan vaikutteet on kitketty Eritreasta, suurin osa ylänköjen asukkaista osaa puhua amharaa.[66] Rigganin artikkelin mukaan 30 vuotta kestäneen amharisaatio-politiikan seurauksena suuri osa eritrealaisista ja todennäköisesti kaikki koulutetut eritrealaiset ja suurten kaupunkien asukkaat osasivat puhua amharaa Eritrean itsenäistymisen aikaan. Jokainen eritrealainen, joka oli käynyt koulua tai asunut kaupunkialueella 1950-luvun lopun ja vuoden 1991 välisenä aikana, osasi todennäköisesti amharaa. Rigganin mukaan Eritrean ja Etiopian yhteinen historia yhdistettynä amharisaatio-politiikkaan ovat taustasyitä sille, että vanhemmat eritrealaiset sukupolvet kautta Eritrean osaavat todennäköisesti puhua amharaa.[67]

Riggan käsittelee artikkelissaan Eritrean kieli- ja koulutuspolitiikkaa itsenäistymisen jälkeen ja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi amharaa ei pidetä eritrealaisena kielenä, ja mistä on syntynyt käsitys, että kaikki eritrealaiset puhuisivat yhtä tai useampaa eritrealaista kieltä. Eritrean itsenäistyttyä maan hallinto pyrki erottamaan Eritrean kulttuurisesti ja poliittisesti Etiopiasta muun muassa kieli- ja koulutuspolitiikan avulla. Eritreassa määriteltiin yhdeksän tunnustettua eritrealaista kieltä, ja ensiasteen koulutusta tuli saada omalla äidinkielellä. Amharaa ei tunnustettu eritrealaiseksi kieleksi, sillä se yhdistetään Etiopiaan ja Etiopian hallinnon aikakauteen Eritreassa. Lisäksi vuosien amharisaatio-politiikan seurauksena Eritreassa esiintyi paljon negatiivista suhtautumista, vihamielisyyttä ja stigmaa amharan puhujia kohtaan. Rigganin mukaan siten syntyi käsitys, että kaikkien eritrealaisten tulisi puhua tigrinjaa tai jotain muuta eritrealaista kieltä. Stigmasta huolimatta kuitenkin tuntematon mutta erittäin suuri määrä eritrealaisia puhuu amharaa.[68]

Rigganin mukaan Eritrean päätös olla määrittelemättä amharaa eritrealaiseksi kieleksi heijastelee enemmän politiikkaa kuin sitä, puhuvatko eritrealaiset amharaa äidinkielenään. Siitä huolimatta, että Eritrea ei tunnusta amharaa eritrealaiseksi kieleksi, on olemassa suuri määrä eritrealaisia amharan puhujia, joista monet puhuvat amharaa ensimmäisenä kielenään.[69]

Rigganin käsittelee artikkelissaan Etiopiassa syntyneiden eritrealaisten eli amiche-väestön historiaa ja selvittää, miksi suuri määrä eritrealaisia puhui amharaa Eritrean itsenäistymisen aikaan. Rigganin mukaan on olemassa suuri määrä eritrealaisia, jotka ovat asuneet suurimman osan elämästään Etiopiassa, ja jotka puhuvat amharaa ensimmäisenä kielenään. Monet heistä eivät ole välttämättä koskaan oppineet tigrinjaa.[70]

Eritrean itsenäistymisen jälkeen tuntematon mutta suuri määrä ihmisiä, joilla oli eritrealainen syntyperä, jatkoi asumista Etiopiassa. Eritrean itsenäisyyden aikana suuri määrä eritrealaisia on syntynyt, varttunut ja kasvatettu Etiopiassa ja puhuu amharaa ensimmäisenä kielenään. Väestöryhmästä, joka on syntynyt ja/tai varttunut Etiopiassa, mutta jolla on eritrealainen syntyperä, käytetään nimitystä ”amiche(t)” (ks. lisää kohta 1.). ”Amichet” ovat tyypillisesti varttuneet Etiopiassa ja käyneet etiopialaista koulua.[71]

EASO:n maatietoraportin mukaan Etiopiassa varttuneet eritrealaiset eli ”amichet” käyttävät edelleen amharaa ensimmäisenä tai toisena kielenään tigrinjan ohella.[72]  Rigganin artikkelin mukaan tigrinjan kielen taito vaihtelee suuresti Etiopiassa varttuneiden eritrealaisten keskuudessa. Jotkut Etiopiassa varttuneet eritrealaiset ovat täysin kaksikielisiä ja osaavat amharan ohella tigrinjaa. Jotkut taas ymmärtävät tigrinjaa, mutta eivät puhu sitä hyvin. Joillakin ei ole tigrinjan osaamista lainkaan. Rigganin haastattelemat ”amichet” viittasivat tyypillisesti tigrinjaan ”äidinkielenään” (eng. mother tongue) eli kirjaimellisesti kielenä, jota heidän äitinsä puhuu. Amharaan he viittasivat ”ensimmäisenä kielenään” (eng. first language) tai kielenä, jota he puhuvat ensisijaisesti tai osaavat parhaiten.[73]

Rigganin artikkelin mukaan Etiopiassa varttuneiden eritrealaisten kielitaito riippuu heidän perheidensä kielivalinnoista ja taustasta. Mikäli heidän vanhempansa ovat valinneet puhua tigrinjaa kotona, heidän tigrinjan kielen taitonsa saattaa vaihdella sujuvasta kykyyn ymmärtää puhuttua kieltä ilman kykyä puhua sitä. Artikkelin mukaan tämä on tyypillistä siirtolaislapsille, jotka kuulevat toista kieltä kotona, mutta kommunikoivat toisella kielellä kodin ulkopuolella. Mikäli vanhemmat ovat puhuneet amharaa kotona tai toinen vanhempi on ollut amharankielinen, he saattavat ymmärtää vähemmän tigrinjaa. Rigganin mukaan siten on täysin mahdollista, että Etiopiassa varttunut eritrealainen ei ole koskaan oppinut puhumaan tigrinjaa. Kaikilla eritrealaisilla ei välttämättä ole koskaan ollut syytä tai tarvetta oppia tigrinjaa.[74]

Riggan käyttää artikkelissaan esimerkkinä tapaustutkimusta eritrealaisesta Assabin kaupungista, missä amhara oli yleisesti puhuttu kieli ennen Eritrean ja Etiopian välistä rajasotaa. Ennen rajasotaa (1998-2000) Eritreassa oli paikkoja, missä amharaa puhuttiin yleisesti.[75] EASO:n maatietoraportin mukaan eritrealaiset, jotka ovat varttuneet paikoissa, missä amhara oli valtakieli Etiopian valtakauden aikana (kuten Assabissa), käyttävät edelleen amharaa ensimmäisenä tai toisena kielenään tigrinjan ohella.[76]

Assabin satamakaupungissa amharaa käytettiin yleiskielenä (lingua franca) aina rajasodan alkamiseen asti. Etiopian valtakauden aikana Assabin satama toimi Etiopian pääsatamana, mikä houkutteli kaupunkiin paljon etiopialaista ja amharankielistä väestöä.[77] Assabiin kerääntyi myös nuorta amiche-väestöä etsimään töitä. Amhara oli yleisimmin puhuttu kieli Assabissa, ja sitä käytettiin jopa eritrealaisissa kouluissa ja valtion virastoissa.[78]

Ennen rajasotaa Assabissa oli selvästi enemmän etiopialaista kuin eritrealaista väestöä. Rajasodan alkamisen jälkeen etiopialainen väestö ja amharan käyttö alkoivat vähentyä kaupungissa vähitellen. Vuoden 1998 jälkeen ei ollut enää sopivaa puhua amharaa kouluissa tai valtion virastoissa, mutta asukkaat, jotka olivat kasvaneet Etiopiassa puhuen amharaa puhuivat sitä edelleen epävirallisissa yhteyksissä. Vuonna 2000 Assabin kaupunki evakuoitiin, ja jäljelle jääneet etiopialaiset pakenivat kaupungista eivätkä enää palanneet sinne sodan päättymisen jälkeen.[79]

Rajasodan syttymisen jälkeen amharan käytöstä tuli jossain määrin politisoitua Eritreassa, mutta Rigganin mukaan amharaa puhuttiin yleisesti koko Assabin kaupungissa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin asti. Rigganin omien kokemusten perusteella vuosina 2000-2005 Assabissa käytettiin amharaa vielä usein päivittäisessä elämässä, ja siihen aikaan olisi ollut mahdollista elää Assabissa osaamatta tigrinjaa tai vähäisellä tigrinjan osaamisella.[80]

Vaikka amharaa ei määritellä eritrealaiseksi kieleksi, amharaa puhuttiin laajasti Assabin kaupungissa, mikä oli poikkeuksellista Eritrean sisällä. Ennen rajasotaa amhara oli Assabissa paljon yleisemmin puhuttu kieli kuin tigrinja, ja monet kaupungin asukkaat (etiopialaiset, etniset afarit ja amichet) eivät puhuneet tigrinjaa tai puhuivat sitä huonosti. Rajasodan jälkeen amhara säilyi Assabissa yleisesti puhuttuna kielenä, vaikka sen käyttö onkin vähentynyt vähitellen vuosien aikana.[81] EASO:n vuonna 2015 julkaiseman maatietoraportin mukaan Assabin kaupungin pääkieli on nykyään tigrinja, minkä lisäksi kaupungissa puhutaan myös amharaa ja afaria.[82]

Rigganin artikkelissa käsitellään Eritrean ja Etiopian välisen rajasodan aikana toteutettuja eritrealaisten karkotuksia Etiopiasta Eritreaan ja niistä seurannutta Etiopian kansalaisuuden poistamista eritrealaisilta Etiopiassa.[83] Eritrean itsenäistymisen jälkeen suuri määrä eritrealaisia jäi Etiopiaan.[84] Southwickin artikkelin mukaan vuonna 1998 Etiopiassa asui arviolta 120 000 – 500 000 eritrealaistaustaista henkilöä.[85]

Eritrean ja Etiopian välinen rajasota käytiin vuosina 1998-2000.[86] Rajasodan aikana noin 77 000 eritrealaista ja etiopialaista, joilla oli eritrealainen syntyperä, karkotettiin[87] Etiopiasta Eritreaan.[88] Vuonna 1999 Etiopian hallitus julisti kaikki Eritreaan karkotetut Eritrean kansalaisiksi ja poisti Etiopian kansalaisuuden Etiopiassa asuvilta eritrealaisilta, jotka olivat äänestäneet Eritrean itsenäisyyttä koskevassa kansanäänestyksessä vuonna 1993 (ks. lisää kohta 1.).[89]

Rigganin artikkelin mukaan eritrealaisten karkotukset rajasodan aikana toivat toisen aallon nuorempia amharan puhujia Eritreaan, mikä kasvatti eritrealaisten amharan puhujien määrää Eritreassa. Karkotukset johtivat suureen määrään amharan puhujia koko Eritreassa.[90] Eritreaa käsittelevän lähdeteoksen mukaan amhara on laajasti puhuttu kieli Eritreassa etenkin Etiopiasta palanneiden ja karkotettujen keskuudessa.[91] Monet karkotetuista lähetettiin Eritreaan Assabiin kautta, ja etenkin vuosina 1999-2000 suuri määrä amharan puhujia asettui Assabiin sen jälkeen, kun kaupungin etiopialainen väestö oli vähentynyt. Kun Etiopia avautui eritrealaisille pakolaisille 2000-luvun alussa, monet näistä Eritreaan karkotetuista amharan puhujista palasivat Etiopiaan.[92]

Rigganin artikkelin tavoitteena on selvittää niitä olosuhteita, joissa eritrealainen ei puhuisi eritrealaista kieltä vaan puhuisi sen sijaan amharaa. Rigganin mukaan on mahdollista, että esimerkiksi Addis Abebassa varttunut eritrealainen karkotettiin Eritreaan 1990-luvun lopussa tai 2000-luvun alussa ja palasi sitten Etiopiaan pakolaisena 2000-luvulla eikä välttämättä koskaan oppinut puhumaan tigrinjaa Eritreassa viettämiensä vuosien aikana. Tämä on mahdollista erityisesti, mikäli henkilö asui Eritreassa Assabin kaupungissa, missä amhara on ollut historiallisesti yleisesti puhuttu kieli ja oli yleisimmin puhuttu kieli vielä vuonna 2005.[93]

Rigganin artikkelin mukaan monet eritrealaiset ovat eläneet suurimman osan elämästään Etiopiassa, eivätkä he ole välttämättä koskaan oppineet tigrinjaa. Monet ovat saattaneet elää vain muutamia vuosia Eritreassa ennen palaamista tai siirtymistä Etiopiaan. Vaikka Etiopiassa varttunut eritrealainen olisi palannut Eritreaan, Rigganin mukaan hän on voinut jatkaa amharan puhumista perheen ja tuttavien kesken. Riippuen siitä, kuinka kauan hän on viipynyt Eritreassa ja missä hän on asunut, hänellä ei välttämättä ole koskaan ollut tarvetta tai syytä opetella tigrinjaa.[94]

 

 

Lähteet

CIA World Factbook

8.10.2024. Ethiopia. https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/ethiopia/ (käyty 14.10.2024).

2.10.2024. Eritrea. https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/eritrea/ (käyty 10.10.2024).

Connell, Dan 2019. Historical Dictionary of Eritrea (Third Edition). Rowman & Littlefield, London.

EASO (European Asylum Support Office) 2015. EASO Country of Origin Information Report — Eritrea. Country Focus. https://euaa.europa.eu/sites/default/files/public/Eritrea-Report-Final.pdf (käyty 1.10.2024).

EPO (Ethiopia Peace Observatory) 13.12.2022. The Northern Ethiopia Conflict: A Step Towards Peace? https://epo.acleddata.com/2022/12/13/the-northern-ethiopia-conflict-a-step-towards-peace/ (käyty 16.10.2024).

HRW (Human Rights Watch) 2019. “They Are Making Us into Slaves, Not Educating Us”. How Indefinite Conscription Restricts Young People’s Rights, Access to Education in Eritrea. https://www.hrw.org/sites/default/files/report_pdf/eritrea0819_web.pdf (käyty 3.10.2024).

IIED (International Institute for Environment and Development) / Amado, Patricia García; McAteer, Boel; Krisciunaite, Akvile; Brown, Alison 10/2023.  Eritrean refugees in Ethiopia: building urban solutions. https://www.iied.org/sites/default/files/pdfs/2023-11/21866iied.pdf (käyty 2.10.2024).

IPRA (International Peace Research Association) / Weldemichael, Awet T.; Yohannes, Yibeyin Hagos; Estefanos, Meron; Anonymous 2022. Between a Rock & a Hard Place. Eritrean Refugees in Tigray & the Ethiopian Civil War. Saatavilla: https://martinplaut.com/wp-content/uploads/2022/02/between_a_rock_and_a_hard_place-eritrean_refugees_in_tigray_and_ethiopian_civil_war_weldemichael_et._al._2022.pdf (käyty 16.10.2024).

Landinfo

20.3.2024. Etiopia/Eritrea: Forhold for eritreiske flyktninger i Etiopia per mars 2024. https://landinfo.no/wp-content/uploads/2024/03/Etiopia-Eritrea-respons-Eritreiske-flyktninger-i-Etiopia-rettelse-20032024.pdf (käyty 3.10.2024).

14.2.2023. Etiopia/Eritrea: Forhold for eritreiske flyktninger i Etiopia per januar 2023. https://landinfo.no/wp-content/uploads/2023/02/Respons-Etiopia-Forhold-for-eritreiske-flyktninger-i-Etiopia-per-januar-2023-14022023.pdf (käyty 3.10.2024).

Miller, Sarah / The Conversation 11.8.2022. Nowhere to run: the plight of Eritrean refugees in Ethiopia. https://theconversation.com/nowhere-to-run-the-plight-of-eritrean-refugees-in-ethiopia-186842 (käyty 17.10.2024).

OHCHR (Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights) 13.7.2023. UN experts urge Ethiopia to halt mass deportation of Eritreans. https://www.ohchr.org/en/press-releases/2023/07/un-experts-urge-ethiopia-halt-mass-deportation-eritreans (käyty 16.10.2024).

Refugees International / Miller, Sarah 03/2022. Nowhere to Run: Eritrean Refugees in Tigray. https://d3jwam0i5codb7.cloudfront.net/wp-content/uploads/2023/03/EritreaBrief-March202228129.pdf (käyty 10.10.2024).

Riggan, Jennifer 05/2023. ”Language, Culture and Citizenship Among Amharic-Speaking Eritreans and Changing Conditions for Eritreans in Ethiopia”. Refugee Law Clinic Briefing Paper No. 3. Saatavilla: https://sas-space.sas.ac.uk/9749/1/RLC%20BP%20No%203.pdf (käyty 3.10.2024).

Southwick, Katherine / FMR (Forced Migration Review) 1.4.2009. Ethiopia-Eritrea: statelessness and state succession. https://www.fmreview.org/southwick/ (käyty 10.10.2024).

Tesfagiorgis, Mussie 2011. Africa in Focus: Eritrea. ADC-CLIO, Santa Barbara.

UNHCR (United Nations High Commissioner for Refugees) / Manby, Bronwen 2021. Citizenship and Statelessness in the Horn of Africa. https://data.unhcr.org/en/documents/details/91154 (käyty 17.10.2024).

UN HRC (United Nations Human Rights Council)

7.5.2024. Situation of Human Rights in Eritrea. A/HRC/56/24. https://documents.un.org/doc/undoc/gen/g24/073/00/pdf/g2407300.pdf (käyty 2.10.2024).

6.5.2022. Situation of Human Rights in Eritrea. A/HRC/50/20.  https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G22/336/87/PDF/G2233687.pdf?OpenElement (käyty 2.10.2024).

12.5.2021. Human Rights Situation in Eritrea. A/HRC/47/21. https://undocs.org/A/HRC/47/21 (käyty 2.10.2024).

 

Tietoja vastauksesta

Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun kyselyvastaus on laadittu noudattaen Euroopan unionin yhteisiä suuntaviivoja lähtömaatiedon tuottamisesta (2008). Vastaus perustuu huolellisesti valittuihin lähteisiin, joista kaikki on listattu vastauksen lähdeluetteloon. Ilmeisiä ja kiistattomia tosiasioita lukuun ottamatta kaikki esitetty tieto on tarkastettu useammasta lähteestä, ellei muuta erikseen mainita. Vastauksessa esitetyt tiedot on hankittu, arvioitu ja käsitelty huolellisesti, vastausajan ollessa rajattu. Vastaus ei kuitenkaan pyri olemaan kaikenkattava, eikä sitä tule pitää yksinään minkään oleskeluluvan, pakolaisaseman tai turvapaikkahakemuksen perusteena. Vaikka jotain tapahtumaa, henkilöä tai organisaatiota ei olisi mainittu vastauksessa, se ei tarkoita, etteikö kyseistä tapahtumaa olisi tapahtunut tai kyseistä henkilöä tai organisaatiota olisi olemassa. Vastaus ei välttämättä edusta Maahanmuuttoviraston virallista kantaa, eikä se ole poliittinen kannanotto tai oikeudellinen arvio.

Information on the response

This response has been compiled by the Country Information Service of the Finnish Immigration Service in accordance with the common EU guidelines for processing country of origin information (2008). The response is based on carefully selected sources of information. All sources used are referenced. With the exception of obvious and indisputable facts, all information presented has been cross-checked from several sources unless stated otherwise. The information provided in the response has been obtained, evaluated and processed carefully within the limited time frame given. However, the response does not aim to be exhaustive, and it should not be considered conclusive as to the merit of any particular claim to a residence permit, refugee status or asylum. Even if a certain event, person or organization is not mentioned in the response, this does not mean that the event has not taken place or that the person or organization does not exist. The response does not necessarily reflect the opinion of the Finnish Immigration Service, and it is not a political statement or a judicial evaluation.